Merikapteeninaukion laidalle sijoittuva asunto-osakeyhtiö Tyyrmanni on Toppilansaaren keskustaa. Löytyypä talosta sataneliöinen liiketilakin. Mitä palveluja tähän kaupunginosan keskusaukiolle sitten jatkossa tulee, jää nähtäväksi.
Suuria ei kannata odottaa aikana, jolloin kauppa on kiihtyvällä tahdilla levittämässä myyntineliöitään yhä etäämmälle keskustoista. Ilmastonmuutoksen uhkan vuoksi pitäisi tietenkin tapahtua juuri päinvastoin. Bussipysäkki keskustaan on kuitenkin vieressä, pyörätieverkosto mainio ja Toppilan puolelle johtava siltakin asemakaavassa.
Tyyrmannin hahmo on kuitenkin kaupunkimainen. Talo sijoittuu ryhdikkäästi katulinjaan, eikä lähiökerrostalojen tapaan piiloudu pusikon taakse. Kadun vastapainona on suojaisa sisäpiha, joka tässä tapauksessa avautuu vielä edullisesti parhaaseen ilmansuuntaan.
Pysäköintipaikat ovat pihan perillä osana korttelin lävistävää pysäköintikujaa; se on kuitenkin kohtuullisen etäällä asuinrakennuksesta.
Esimerkkihuoneisto on yksi talon harvoista ja nykyaikana yleensäkin harvinaisista läpitalonhuoneistoista. Kadun tai oikeastaan aukion puolella ovat keittiö ja päämakuuhuone, pihan puolella olohuone ja toinen makuuhuone.
Pihanpuolen julkisivu suuntaa kaakkoon, mikä merkitsee sitä, että lasitettu parveke saa aurinkoa varhaisesta aamusta ja lämpiää siten nopeasti. Illalla, kun parvekkeella alkaisi ehkä olla tukalan kuumaa, aurinko on jo väistynyt nurkan taakse.
Talon arkkitehti Kimmo Kuismanen tuli takavuosina tunnetuksi kiinnostuksestaan talvikaupunkeihin, eli rakentamisen sovittamisesta pohjoisiin olosuhteisiin. Tätä parveketta lienee ollut mieluisaa suunnitella.
Parvekkeen erikoisuutena on varastotila. Suuren osan vuodesta varasto on lämmin, mutta talvella ollaan toki pakkasen puolella.
Läpitalon huoneistoja arvostetaan yleisesti. Jo mahdollisuus tuulettaa tehokkaasti avaamalla ikkunat molemmin puolin taloa on monelle tärkeä, niin koneellisen ilmanvaihdon aikaa kuin eletäänkin.
Aurinko paistaa johonkin asunnon huoneista lähes aina. Silti ratkaisu ei ole ongelmaton. Syvärunkoisessa talossa asunnon keskivaiheille jää runsaasti valottomia neliöitä.
Asunnon pohja on muodoltaan pitkänomainen suorakaide, ja ikkunoita saa vain lyhyille sivuile. Tässä asunnossa valotta jää eteinen, mikä ei ole suuri murhe. Ikävämpää on märkätilojen ikkunattomuus, mutta kompromissi on yleinen monessa muussakin asunnossa. Ruokailutilan jääminen etäälle ikkunasta on sen sijaan piirre, jossa monella on sulattelemista.
Keittiö on ruoan valmistuksen suhteen kuitenkin laadukas. Ikkuna katumaisemaan virkistää, ja työtasolla on pituutta poikkeuksellisen runsaasti. Päämakuuhuone on tilava. Harvemmin makuuhuoneeseen sopii sekä pinnasänky että työpöytä, usein toisenkin näistä sijoittamisessa on hankaluuksia.
Pienempi makuuhuone on varustettu pariovella, mikä on näin pienessä huoneessa hieman suureellinen ratkaisu. Avoinna ollessaan ovet vievät tilaakin.
Liukuovi poistaisi tilaongelman, mutta ääntähän se ei pidä takanaan senkään vertaa kuin tavallinen ovi. Olohuonetta laajentavaksi työhuone-kirjastoksi huone sopii hyvin.
Neliöitä asunnossa on kolmioksi vähän, mikä kertoo tilankäytön tehokkuudesta. Kun ovi on asuntopohjan keskipisteen lähellä ja eteinen muutenkin mitoiltaan niukka, jäävät neliöt asuinkäyttöön. Hintana tästä on se, että ruokailu tapahtuu lähestulkoon eteisessä.
Asunnon myyntipohja on nykypäivänä poikkeuksellinen. Käsin piirretyt kalusteet tuovat mieleen sodanjälkeisten asuntosuunnitelmien romanttisen ilmiasun.
Kalusteiden piirtäminen helpottaa huoneiden mittasuhteiden arviointia, mutta näin koristeellisesti esitettynä kalustus saattaa kiinnittää huomion epäolennaisuuksiin.
Tämä pistää ajattelemaan, kuinka paljon merkitystä asunnon arvioinnissa yleensäkin on suunnitelmien esitystavalla. Viime kädessä asunnossa ostetaan kuitenkin sijaintia, huoneita, niiden mitoitusta ja keskinäistä järjestelyä, kalustettuna ainoastaan märkätilat.
Omat mieltymykset, toiveet sekä se sisustus, jolla haluaa näitä tulkita, tulevat muuttokuormassa. Miten hyvin asunto niiden ympärille sopii, on itse kunkin pohdittava.
