Generatiivinen tekoäly on siirtynyt jokaisen ihmisen ja yrityksen käytettäväksi osaksi arkeamme, ja se muuttaa laajasti kaikkien toimialojen toimintatapoja. Resursseja vapautuu toimintojen automatisoituessa ja nopeutuessa.
Tekoäly onkin noussut strategiseksi välttämättömyydeksi useimmissa yrityksissä ja organisaatioissa.
Johtajat uskovat sen potentiaaliin lähes varauksetta, mutta konkreettisia näyttöjä vaikutuksista liikevaihtoon tai kustannuksiin on edelleen vähän. Investointeja ohjaa yhtä paljon pelko jälkeen jäämisestä kuin usko uusiin mahdollisuuksiin.
Strategiaa on helpompi jalkauttaa, kun tekoäly ohjaa työntekijän rutiineja. Tekoäly osaa muun muassa lajitella ja jäsennellä asioita sekä tiivistää olennaisen.
Se osaa koodata, se tekee käännökset sekä musiikkikappaleen tai markkina-analyysin muutamassa sekunnissa.
Monessa organisaatiossa tekoälyn hyötyjä etsitään kokeilujen kautta. Tekoälyn käyttöönotto on mitä suurimmassa määrin viestintää ja ihmisten mukana pitämistä muutoksessa. Siksi keskustelua, pohdintaa, tukemista ja tiedottamista, miksi tai miten käytämme tekoälyä, tarvitaan koko ajan pitkäjänteisesti.
Kokeilut ja tehokkuushyödyt eivät yksin riitä tekoälystrategiaksi. Suurin arvo syntyy, kun tekoälyn hyödyntäminen lähtee asiakkaan tarpeista ja johto rakentaa yhteistä näkemystä sekä innostusta koko organisaatioon.
Tunnistetaan, missä tekoäly tuo aidosti kilpailuetua, lisäarvoa sekä markkinoille jotain ainutlaatuista. Nähdään, milloin tekoäly lisää kykyä vastata nopeasti markkinoiden muutoksiin.
Myös julkisissa organisaatioissa tekoälyn käyttö lisää tehokkuutta, vähentää virheitä ja parantaa asiakkaiden palveluja. Tekoälyä käytetäänkin julkishallinnossa jo nyt laajasti, eli toimintatapoja on uudistettu.
Terveydenhoidossa tekoäly tuo paitsi tehokkuutta, myös sairauden parempaa hoitoa. Älylaitteet ja puettavat sensorit seuraavat potilaan elintoimintoja, stetoskooppi tunnistaa sydänsairaudet sekunneissa ja tekoälyjärjestelmät voivat ennustaa verenmyrkytyksen tunteja ennen kliinisten oireiden ilmaantumista.
Tekoälyä aktiivisesti käyttävä tai sitä kehittävä organisaatio voi nähdä valtavan potentiaalin, eli ajan säästöä, uusia tapoja tehdä työtä, lisää tehokkuutta ja jopa kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja.
Lähtökohtaisesti tekoäly ei korvaa ajattelua, vaan uudistaa ja vahvistaa sitä. Ennen kaikkea tekoälyn käyttöönotto vaatii muutosjohtajuutta.
Uusi keksintö tekoäly ei ole. Jo vuonna 1997 IBM:n shakkitietokone Deep Blue voitti venäläisen shakkimestarin Garri Kasparovin. Tekoäly-termin historia juontaa juurensa aina 40-luvulle asti, kun ensimmäiset tietokoneet keksittiin.
2000-luvulla koneoppiminen löi itsensä läpi, jonka jälkeen tulivat muun muassa kuvantunnistus, puheentunnistus sekä kielenkäsittely. Tällä vuosikymmenellä syväoppiminen, kielimallit sekä kuvia ja koodia tuottavat järjestelmät toivat tekoälyn kaikkien käytettäväksi.
Tekoäly alkoi muuttaa tapojamme työskennellä, oppia ja luoda uutta sisältöä. Emme aina edes huomaa tekoälyn olemassaoloa, kun sovellus suosittelee seuraavaa elokuvaa tai musiikkikappaletta. Nettikauppa puolestaan tarjoaa juuri sitä tuotetta, mitä olet miettinyt, tai asiakaspalvelussa virtuaalinen avustaja osaa ratkaista kysymyksemme.
Myös itseohjautuvat ajoneuvot, varastorobotit ja vaikkapa kaupan ruokarobottikuljetukset ovat tulleet jo arkeemme. Robotiikka onkin fyysisen tekoälyn ydin ja luo valtavasti mahdollisuuksia muun muassa resurssien optimoinnissa, siivouksessa, asiakaspalvelussa sekä tehdastuotannossa.
Opiskeluun tekoäly tuo joustoja, vaihtelevuutta sekä uusia mahdollisuuksia. Jokainen voi opiskella lähes missä tahansa ja mitä tahansa keskustelemalla tekoälyn kanssa vuorovaikutteisesti.
Tekoäly voi siis toimia henkilökohtaisena tutorina, sparraajana ja tutkimuskumppanina.
Ihmisen ja koneen suhde on kiinnostava asia. Milloin päätösvalta siirtyy ihmiseltä koneelle tai järjestelmälle? Voiko tekoäly olla viisaampi kuin ihminen?
Pelisääntöjä tekoälyn hyödyntämisestä tulisi pohtia niin yrityksissä kuin hallituksissakin.
Tekoäly herättää myös ärtymystä, varsinkin silloin kun tekoälyllä tehty kuva tai teksti on heikkolaatuinen, epäluotettava tai epäaito. Siksi ymmärrys sekä lukutaito tekoälyn käytöstä on tärkeää, kuten myös sen vastuullinen ja arvojen mukainen käyttäminen.
Myös riskit eli tietoturva sekä kyberturvallisuus pitää aina muistaa. Esimerkiksi henkilötietoja tai yrityssalaisuuksia ei kannata tekoälylle antaa. Vastuu on aina käyttäjällä.
Tekoälyn käyttö syö myös sähköä rajusti, jolloin toisaalta paineet energiatehokkuuteen ja uusiin ratkaisuihin kasvavat, mutta myös käyttäjien on hyvä ymmärtää vastuunsa teknologian käytössä.
Tekoälyn käyttöönotto vaatii älykkyyttä.
Seppo Mustonen
Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri Oulun yliopistosta ja sähköalan ammattilainen.