Paikannimet Koivisto ja Laukaansuu ovat tulleet viime päivinä suomalaisille tutuiksi uutisotsikoista. Kumpikin paikka sijaitsee Venäjällä.
Koivisto, venäläisittäin Primorsk, on entistä Suomea Viipurinlahden suulla. Laukaansuu, venäläisittäin Ust-Luga, taas on satamapaikka Suomenlahden etelärannalla. Ukraina on parin päivän sisällä tehnyt kumpaankin kohteeseen droonihyökkäyksen.
Koiviston öljysataman massiivisista tuhoista ovat kertoneet valtavat mustat savupilvet, jotka ovat näkyneet Suomeen asti. Koivisto sijaitsee alle 50 kilometrin päässä Suomen rajalta.
Keskiviikkona saatiin tieto, että Ukraina on iskenyt miehittämättömällä ilma-aluksella myös Viipuriin, vielä lähemmäksi Suomea. Kohteena oli ainakin satamassa oleva vartioalus. Lähteiden mukaan Viipurissa vaurioitui myös kerrostalo turvallisuuspalvelu FSB:n rakennuksen vieressä.
Aiemmin Ukraina on iskenyt onnistuneesti esimerkiksi Kuolassa Saariselän korkeudella sijaitsevaan Olenjan lentotukikohtaan.
Sota tulee yhä lähemmäksi Suomea. Ukraina haluaa iskuillaan heikentää Venäjän sodankäyntikykyä ja tuoda sodan todellisuuden venäläisten silmille myös muualla kuin rintaman tuntumassa.
Kreml ei ole enää pitkään aikaan voinut julistaa, että kaikki menee "erikoisoperaatiossa" po planu, suunnitelman mukaan.
Olennainen tekijä Ukrainan kyvyssä tehdä iskuja syvälle Venäjälle on nimenomaan maan pitkälle kehittynyt drooniosaaminen.
Samaan aikaan sekä Ukraina että Venäjä ovat kehittäneet droonien torjuntaa. Se voi perustua tulen käyttöön, häirintään, torjuntadrooneihin mutta niinkin yksinkertaiseen menetelmään kuin kulkuväylien ja muiden kohteiden suojaamiseen verkoilla.
Venäjä on nojannut drooniensa kehittämisessä Iranin, ehkä Kiinankin tukeen. Iranista hankitut ja Venäjälläkin nyttemmin valmistettavat Shahed-droonit ovat takana isossa osassa Ukrainassa koetuista, siviilejä surmanneista hyökkäyksistä.
Iranin osaamisesta kertoo myös tieto, jonka mukaan maa ampui viikonloppuna kaksi ballistista ohjusta kohti Intian valtamerellä noin 4 000 kilometrin päässä sijaitsevaa Yhdysvaltojen tukikohtaa.
Venäjän hyökkäyssota mutta myös Lähi-idän taistelut kertovat sodankäynnin hämmentävän nopeasta muutoksesta. Miehittämättömät ilma-alukset ovat muuttaneet sotaa sekä etulinjoilla että kaukana rintaman takana.
Kehitys merkitsee myös sitä, että yhä useammat maat pystyvät tekemään iskuja yhä kauemmaksi.
Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola tiivistää, että droonit ovat tuoneet sodankäyntiin vallankumouksen. Tulevissa sodissa panssariterästä tärkeämpää on nopeus, havainto, häirintä ja drooniparvien iskuvoima.
Muutos pakottaa Suomenkin miettimään, millaisilla välineillä maata tulevaisuudessa tehokkaimmin puolustetaan: satoja miljoonia vai joitakin tuhansia euroja maksavilla vai kummankinlaisilla.