Rakennusten energiamääräysten muutos 2012.
Kulunut alkutalvi on mennyt pakkasia pidellessä. Hyvä lämmöneristävyys ja muukin energiatehokkuus on taas noussut arvoon arvaamattomaan myös yksittäisen talonomistajan kannalta.
Energiatehokkuuden parantaminen on tunnetusti myös valtiovallan tavoitteena. Rakennusten energiamääräykset kiristyivät vuoden 2010 alussa ja vuoden päästä, eli vuoden 2012 alusta määräykset kiristyvät taas.
Vuoden päästä rakentamismääräyksiä muutetaan myös rakenteellisesti, kun siirrytään rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ulkovaipan lämmöneristävyyden tehokkuuden määräämisen sijasta määrätään yläraja rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle. Määrätään lopputuloksesta, ei keinoista.
Omakotirakentajalle tämä tarkoittaa, että vuonna 2012 rakennettavan omakotitalon tulee olla nykynormien mukaista noin 20 prosenttia energiatehokkaampi.
Kokonaisenergiatarkastelu aiheuttaa sen, että vaipan eristävyys voi olla sama kuin nykynormien mukaisessa talossa, jopa alempi, mutta muu energiatehokkuus tulee vastaavasti sitten olla parempi. Energiatehokkuutta lisättäessä nykyajattelun mukaan hyvin oleellisessa roolissa on rakenteiden tiiveys.
Uusilla määräyksillä kannustetaan myös uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Kokonaisenergiatarkastelu tuo lisää vapauksia toteuttaa energiatehokas rakennus kustannustehokkaasti ja se mahdollistaa uusia innovatiivisia ratkaisuja. Toisaalta muutos tulee vaatimaan suunnittelulta ja rakentamiselta lisää osaamista.
Energiatehokkuuden lisääminen vaatii moninaista keinovalikoimaa. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 (ERA17) -toimintaohjelmassa todettuna valtiovallan tavoitteena on, että energiatehokkuudesta syntyy uutta bisnestä ja tulevaisuuden kilpailuvaltti Suomelle.
Nykyään Suomi on monissa rakentamisen ekologisuuteen liittyvissä asioissa jäljessä monia Euroopan maita, myös Pohjoismaita. Parannettavaa siis on.
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei lopu vuoden päästä voimaan tuleviin säädösmuutoksiin. Tulevaisuudessa määräykset yhä kiristyvät ja toivottavasti samalla keinot kiristyneen määräystason tavoitteiden saavuttamiseksi paranevat.
Tavoitteiden mukaan vuonna 2020 uusien talojen tulee olla lähes nollaenergiataloja. Tulevaisuus on täynnä haasteita eikä vähiten tulevaisuuden omakotirakentajille.
Rakennusten energiatehokkuutta lisättäessä rakenteille ja rakentajille tulee uusia vaatimuksia. Onnistumisen varmistamiseksi tarvitaan asiaan paneutumista sekä koetoiminnan ja tutkimuksen että rakentamisen laadun osalla.
On esitetty aiheellinen huoli siitä, että uusista hyvin eristetyistä ja vähän tuotua lämmitysenergiaa tarvitsevista rakennuksista tulee tulevaisuuden hometaloja.
Energiatehokkuuden lisäämisen suurimmat ongelmat kohdataan korjausrakentamisen puolella, kun vanhoja rakennuksia pyritään lisäeristämään. Voi ongelmia tulla uudisrakentamisen puolellakin, kuten muistamme taannoin homehtuneista uusien omakotitalojen alapohjista.