Kolmisen kilometriä Yli-Iin keskustasta kuulunut kopsetta pilkkopimeän tienpäässä. Rauhallisella tahdilla etenevä omakotitalon rakentaminen on Yli-Iissä syntyneen Miika Ylisiuruan, 29 ja oululaiskasvatin Mirkka Kyrönniemen, 30, miellyttävä savotta.
Suinpäin he eivät rynnänneet tonttia hankkimaan ja taloa pystyttämään. Rakentamispäätöstä edelsi parin vuoden koeasuminen Yli-Iin keskustassa.
"Ratkaisu oli erittäin hyvä. Se antoi meille mahdollisuuden, jos emme viihtyisi, niin voisimme muuttaa takaisin kaupunkiin", Mirkka Kyrönniemi sanoo.
Koko ikänsä Oulussa eläneelle Kyrönniemelle oli aluksi totuttelemista paikkakunnan kauppojen ja erikoisliikkeiden vähyyteen. Hän pelkäsi myös, ettei saisi Yli-Iistä töitä. Nyt ruokaostokset sujuvat hyvin paikkakunnan lähikaupoista, ja töitä hän on saanut terveyskeskuksen vuodeosastolta.
Viihtymistä ovat lisänneet myös uudet ystävät, joita hän on saanut työpaikaltaan. Miika Ylisiurua myöntää, että Yli-Iihin muutto on ollut salainen haave jo pitkään. Hän ei ole jättänyt paikkakuntaa ovet paukkuen, vaan mieleen jäi mahdollisuus palata.
"Elämisen laatu on täällä paljon parempi kuin kaupungissa. Elämää maaseudulla voi kyllä suositella muillekin. Kannattaa ainakin kokeilla", he sanovat.
Ylisiuruan ja Kyrönniemen mielestä Yli-Ii on heille paljon luontevampi asuinpaikka kuin kaupunki siitä syystä, että heidän harrastuksensa liittyvät luontoon, joka avautuu heti ulko-ovelta. Talvisin he moottorikelkkailevat, ja kesällä vapaapäivät vierähtävät kalalla.
Talon valmistuttua he pääsevät testaamaan vieheitään kotirannassa Siuruanjoen varrella. Vaikka Yli-Iin on pieni kunta, kumpikaan ei allekirjoita väitettä, että pitäjä on takapajula.
"Eihän täältä ole matkaa kaupunkiin kuin 50 kilometriä. Se on reilun puolen tunnin ajomatka", Ylisiurua toteaa.
Päivittäin Ouluun työmatkat ajava Ylisiurua ei pidä ajomatkaa liian pitkänä, edes huonoilla ilmoilla. Tosi pahoja ajokelejä kun on vain muutama talvella. Harrastusmahdollisuuksia he pitävät hyvinä. Kyrönniemi kehuu liikuntahallin hyvää kuntosalia, mahdollisuutta käydä aerobicissä ja valaistua hiihtolatua.
"Salilla ja jumpassa en ole ennättänyt vielä käydä, mutta hiihtoharrastus aloitettiin viime talvena", hän kertoo.
Pariskunnalla ei ole tarvetta kunnan päivähoito- ja koulupalveluihin, mutta he tietävät niiden olevan hyviä. Tuttavaperheiltä he ovat kuulleet peruspalveluista myös myönteisiä kommentteja.
Pieneen yhteisöön muuttaminen on lisännyt myös kiinnostusta kunnallisiin asioihin. Kyrönniemellä on herännyt mielenkiinto seurata kunnallispolitiikkaa. Hän kokee päätösten vaikuttavan konkreettisesti elämään.
"Minä kyllä seurasin Oulun kunnalliselämääkin", Ylisiurua toteaa.
Kaikella on hintansa
Kyrönniemi ja Ylisiurua rohkenevat uskoa, että Yli-Iihin virtaa uusia muuttajia ja talonrakentajia yhä enemmän. Oulusta ja lähikunnista loppuvat tonttimaat, joten kasvukeskusalueen on laajennuttava johonkin suuntaan. He toivovat, että suunta olisi kahden joen pitäjä, Yli-Ii.
Hyvän elämisen laadun tavoittelulla on oma hintansa. Kulkemista ei voi laskea julkisen liikenteen varaan ja myös rakentamiskustannukset saattavat kohota suuriksi.
"Rahtimaksut tänne tilattaessa nousevat valtaviksi, jos joutuisi tilaamaan tarvikkeita. Tämän vuoksi ne pitää hakea Oulusta", Ylisiurua toteaa.
Ammatikseen taloja rakentavalle Ylisiurualle nyt rakenteilla oleva talo on ensimmäinen oma talo. Kokemus on ollut haastava ja aivan erilainen kuin toisen työmaalla rakentaminen. Tällä hetkellä talossa pinnoitetaan sisäseiniä. Työtään he ovat helpottaneet sisustussuunnittelijan palveluilla.
"Materiaalitarjonta on niin valtava, että valinnan tekeminen olisi ilman ammattilaista ollut todella vaikeaa. Halusimme suunnittelijan myös, siksi sisustuksessa säilyisi yhtenäisyys", Kyrönniemi kertoo.
He myöntävät, että talon rakentaminen on fyysisesti ja henkisesti raskas koitos, mutta samalla mukava ja mielenkiintoinen. He ovat omaa urakkaansa helpottaneet sillä, että muuttopäivää ei ole tarkasti määrätty. Se on sitten kun kaikki listat ovat paikoillaan.
"Emme me tätä urakkavauhdilla rakenna. Sääntönä on ollut, että kunnon yöunet on ennätettävä nukkua", Mirkka Kyrönniemi tuumaa.