Jouluvalmistelujen aikaan suomalaiskodeissa uunit ovat ahkerassa käytössä. Kinkun paistamista mietittäessä saattaa tulla ajankohtaiseksi myös lieden uusiminen. Valkoisen valurautalevyin varustetun perhelieden ohella tarjolla on keraamista tasoa, induktiota, erillisuuneja, integroituja kokonaisuuksia ja moduliajattelua.
Grillivastus ja kiertoilmatoiminto alkavat olla jokaisen lieden vakiovarustusta. Tänä jouluna uuneihin näyttää kuuluvan varustuksena myös paistolämpötilamittari, joka "vahtii kypsymisen puolestasi" sekä haudutusuuni. Uusissa uuneissa on myös kelloautomatiikka.
"Se ei ole laiskuutta, vaan järkeä, kun ihmiset haluavat kalusteihinsa upotetun uunin ja keittotason. Ei tarvitse enää siivota lieden takaa, koska rakoja ei jää", valistaa Aarno Kantola Villa-keittiöistä.
Monillahan kuuluu ainakin joulusiivoukseen vetää myös liesi pois paikaltaan ja siivota sen tausta. Aarno Kantolan mukaan jo 80 prosenttia heidän asiakkaistaan haluaa mielummin erillisen uunin ja liesitason. Perinteisten valurautaisten keittolevyjen sijaan halutaan keraamista vaihtoehtoa.
Ulkomailla opittua
Kaasulieden suosion kasvun Aarno Kantola uskoo johtuvan osin siitä, että monet ovat asuneet ulkomailla ja tottuneet käyttämään kaasua. Kaasuliedet ovat myös harrastelijakokkien suosiossa.
"Uunin nostaminen ylös on vähentynyt. Kun ajatellaan normaalia perhettä, niin montako kertaa uunia verrattuna astianpesukoneeseen käytetään. Käytännössä, jos suinkin on mahdollista, niin astianpesukone sijoitetaan nyt korkeammalle ja uuni saa jäädä alas."
Tällä hetkellä teräs on ehdoton suosikki valkoisen rinnalla uusissa kodinkoneissa.
"Myös alumiini on tulossa. Se tulee vain hiljakseen, koska kaikkia kodinkoneita ei ole valmistettu siitä. Nyt on ryhdytty valmistamaan viimeistä osaa, mikroaaltouunia ja sarja on täydellinen."
Nykyisiä sokkeliuuneja Aarno Kantola uskoo seuraavaksi korvattavan omilla jaloillaan seisovilla malleilla.
Keraamiset induktiotasot ovat osoittautuneet Työtehoseuran vertailuissa energiataloudellisiksi ja helppohoitoisiksi. Vain kaksinkertainen hinta verrattuna tavallisiin keittolevyihin hidastaa hankintaa.
Keraamisen keittoalueen induktiotoiminto perustuu magnetismiin. Induktio ei lämmitä keittotasoa, vaan suoraan keittoastiaa. Keittoalue ympäristöineen lämpenee keittoastiasta johtuvan lämmön vaikutuksesta.
Vaikka induktiotaso kuumenee vain keittoastiasta johtuvasta lämmöstä, tulee keittoalue käytössä yllättävän kuumaksi. Samoin tyhjäksi kiehunut keittoastia kuumenee polttavaksi ennen kuin virta tasosta katkeaa.
Kattiloita joutuu uusimaan induktion myötä, sillä alumiini- tai kuparipohjaiset teräskattilat, alumiinikattilat ja keraamiset keittoastiat eivät kuumene induktiolla. Keittoastian pohjan on oltava magnetisoituva, jotta se lämpenee. Magneettisia materiaaleja ovat mm. rauta, valurauta, teräsemali ja kromiteräs.
Työtehoseura vertaili keraamisen induktiokeittoalueen, valurautalevyn ja vastuksilla kuumenevan keraamisen keittoalueen sähkönkulutusta ja kuumenemisnopeutta. Kokeissa litra vettä ei kuumentunut juurikaan nopeammin induktiolla kuin valurautaisella salamalevyllä tai keraamisella vastuskeittoalueella.
Induktiokeittoalueen sähkönkulutus oli noin 20 % pienempi kuin valurautalevyllä ja noin 10 % pienempi kuin keraamisella keittoalueella.
Kinkku kypsyy 33 sentillä
Työtehoseura kokeili perinteisen, 11 kiloa painavan kinkun kypsentämistä 50 senttiä leveän sähkölieden uunissa. Kinkun sisälämpötila oli uuniin laitettaessa kuusi astetta. Kinkun kypsentäminen +75 -asteiseksi kesti 8 tuntia ja sähköä kului 4,2 kWh.
Paistovaiheen kustannus oli 33 senttiä, kun sähkön keskihintana käytettiin 0,08 euroa/kWh. Kinkun kypsentäminen +80 asteiseksi kesti 10,5 tuntia ja sähköä kului 5 kWh. Euroiksi laskettuna 40 senttiä.
Yösähköä käytettäessä kinkun kypsentäminen tulee puolta edullisemmaksi (kWh = 0,04 euroa).
Kinkun paistotappio oli noin 28 %, kun se kypsennettiin +80 asteiseksi.