Kun Tiina Tanninen ja Jarkko Sonninen lastensa Timin ja Jennan kanssa etsivät sopivaa ruokapöytää, sen pitää olla niin iso, että se täyttää perheen kodin ruokailutilan. Sonnisen mukaan tämä tarkoittaa pöytää, jonka ääreen mahtuu ainakin kolme henkilöä puolelleen.
Tanninen lisää, että pöytä saisi olla yhtenäinen, ei jatkettava. Puutakin se saa kernaasti olla, ja ilmeeltään hieman tavanomaisesta poikkeava, mieluiten vanhahtava. Monen kalusteliikkeen tarjonnan on perhe jo tutkinut.
Ruokapöytiä on tarjolla valtava määrä. Valikoimien runsaus kätkee sen seikan, että pöytien(kin) mitoitukset ovat takavuosikymmenistä muuttuneet.
Moni pöytätehdään nyt pari senttiä aiempaa korkeammaksi. Tämä johtuu siitä, että nykysuomalaiset ovat keskimäärin isovanhempiaan kookkaampia.
Sama ilmiö kasvattaa vuoteita. Kaksimetriset sängyt ovat jo arkea, nousussa ovat 210-senttiset vuoteet. Kalusteiden mittoihin vaikuttaa myös kotien tilankäytön uudistuminen.
"1980-luvulla ryhdyttiin rakentamaan aiempaa pienempiä olohuoneita, ja pian markkinoille tuli entistä pienempiä sohvia", kertaa HT-Collectionin toimitusjohtaja ja tuotekehityksestä vastaava Markku Karjalainen. Yhtiö valmistaa kalusteita useille ketjuille.
Eurooppalaisesta näkökulmasta muutos ei ollut Karjalaisen mukaan iso, sillä suomalaiset sohvat ovat aina olleet kookkaampia kuin eurooppalaiset.
Trenditkin heiluttelevat mittoja. Niiden armoilla elävät erityisesti sohvapöydät.
"Italiassa sohvapöydät ovat yleensä 35 senttiä korkeita, meillä Suomessa 45-senttisiä, Ruotsissa 55-senttisiä", Karjalainen tietää.
"Me olemme menossa kohti 40 sentin standardia. Se on lähellä istuinkorkeutta, toimiva ratkaisu, tavallaan jännittäväkin veto: Emme enää seuraa ruotsalaisia."
Raimo Räsänen, Iskun tuotesuunnittelupäällikkö ja kehitysjohtaja tuumii, että arkkitehtien kynänjälki on vaikuttanut kalustesuunnitteluun yllättävän paljon.
"Asuntojen pohjaratkaisuilla on iso merkitys. Toisin kuin 1970-1980 -luvuilla kodeissa on nyt vähän ehjää seinäpintaa."
Perinteisten hyllyköiden sijoittaminen on siksi hankalaa. Kalusteteollisuus pohti pulmaa ja keksi vastaukseksi moduulihyllyt.
"Yleensä ottaen hyllyt eivät ole kehittyneet säilytyshuonekalujen suuntaan. Niistä on tullut koristeyksiköitä, joihin pannaan maljakoita ja laseja, ja kirjat siirretään muuhun tilaan."
Suomalaisten keskimitan kasvu taas on korottanut ruokapöydän tuolien istuinkorkeutta noin 40 sentistä 42-43 senttiin, julkisten tilojen kalusteissa jopa 44-45 senttiin, Raimo Räsänen tietää.
Myös istuinleveyttä on kasvatettu joissakin tuotteissa, samoin painonkestoa. Näiltä osin Suomi tosin painii höyhensarjassa.
"Yhdysvaltain markkinoille valmistamiemme työtuolien lujuusvaatimukset ovat aivan toista luokkaa kuin meillä", Räsänen valaisee.
Painoseikat otetaan silti vakavasti Suomessakin.
Tiettyjä sohvamalleja valmistetaan jo parissa eri pehmousluokassa.