Asunto Oy Kempeleen Niittylinna, Hovintie 17, Kempele. Lujatalo Oy, Arkkitehtitoimisto Jouni Salokannel Oy.
Nelikerroksinen Niittylinna tuntuu suurehkolta Kempeleen kylänraitilla, vaikka kuntakeskuksessa ollaankin. Talon arkkitehtuuri vielä alleviivaa kokoa. Tiilijulkisivut ovat jykeviä ja ikkunat pienehköjä. Parvekkeiden betonipielet säestävät samalla linjalla.
Niittylinnan viereen kohoaa sisartalo Niittyhovi, joka on parhaillaaan ennakkomarkkinoinnissa. Talot ovat samantyyppisiä, eroja on huoneistojakaumassa.
Talot seisovat keskellä tonttia, piha silpoutuu vähälle käytölle jääviksi viherkaistaleiksi. Leikkipaikat jäävät korkeiden talojen varjoon, ja pysäköintipaikatkin leimaavat turhan vahvasti pihamaata.
Molemmissa taloissa yhden porrashuoneen ympärille on nykytrendin mukaisesti sommiteltu vähintään puolen tusinaa asuntoa, jotta kalliille hissille saadaan useampi maksaja.
Tämä johtaa monissa tapauksissa pitkiin käytäviin. Vain harva huoneisto voidaan suunnitella läpi talon ulottuvaksi. Teoriassa läpitalonhuoneistoja saadaan vain kaksi porrashuonetta kohden; kahteen suuntaan katsovia nurkkahuoneistoja neljä. Talon massoittelulla voidaan näkymiä avata, mutta koska nurkatkin ovat kalliiksi katsottua herkkua, jää moni nykyasunto yhteen suuntaan avautuvien ikkunoiden varaan.
Toinen keino parantaa huoneistojen näkymiä on järjestää asunnot luhtikäytävän varrelle. Vaikka käytävälle avautuva ikkuna ei ole tavallisen julkisivuikkunan veroinen, on se tyhjää parempi. Luhtitalossa käytävän päihin saadaan siinäkin sitten läpitalon- tai nurkkahuoneistot.
Niittylinna ja Niittyhovi ovat yhdistelmä näistä. Porrashuoneen ympärillä on neljä huoneistoa, mikä on vielä kohtuullista ja varmistaa mahdollisuudet suunnata huoneistot ilmansuuntiin nähden järkevästi. Porrashuoneesta pistää luhtikäytävä, jonka varrella ovat muut asunnot. Kun kaikki huoneistot eivät ole luhdin varrella, on liikenne sillä vähäisempää. Näin pistetalon ja luhtitalon yhdistelmällä on näppärästi onnistuttu lievittämään hissiekonomiasta johtuvia ongelmia.
Esimerkkihuoneistona on kaksio. Näitä esiintyy sekä Niittylinnassa että Niittyhovissa. Lisäksi taloissa on saman huoneiston pienempiä versioita; samat huoneet on tiivistetty kymmentä neliötä pienempään alaan. Tilavammassa versiossa on mukavaa väljyyttä; pienempi versio puristaa hankalasti vähän joka paikasta.
Huoneisto yltää läpi talon, keittiön ikkuna antaa kuitenkin luhtikäytävälle. Saunaosasto porrashuoneen kyljessä on tuomittu ikkunattomaksi. Olohuone ja makuuhuone ovatkin sitten edullisesti länsijulkisivulla.
Eteinen on ehkä tarpeettomankin tilava; pienellä järjestelyllä pesuhuoneeseen olisi saatu väljyyttä ja naulakon paikalle kenties vaatehuonekin. Ellei peräti erillinen wc, saunan lauteilta ei ole kiva katsella suoraan saniteettikalusteeseen.
Keittiö on kerrankin riittävän tilava kunnon ruokapöydälle. Tähän kotiin rohkenee kutsua vieraitakin. Keittiökalustus jättää silti toivomisen varaa. Altaikko on hankalasti nurkassa, eikä lieden ja vesipisteen välillä ole kunnon työskentelytilaa. Kaksi kokkia tönii väkisinkin toisiaan, vaikka tilaa sinällään olisi riittämiin.