Viimeisten vuosien aikana olemme eläneet hyvin poikkeuksellista aikaa, jota on hallinnut leimallisesti koronapandemia ja sota Ukrainassa, mutta myös koulukiusaamiset ja nuorten keskuudessa lisääntyneet väkivaltaiset jengit.
Lukiessani keväällä koulukiusaamisesta muistin lapsuudenystäväni Toivon ja koulutiemme alun yli kuudenkymmenen vuoden takaa.
Meitä ensimmäisen luokan oppilaita oli kuusi tyttöä ja kolme poikaa, Tommi, minä ja Toivo, joka oli kylän pienimmän ja köyhimmän mökin nuorin poika ja ainoa meistä yhdeksästä, joka osasi lukea!
Muistan, kuinka Tommilla oli välitunneilla "hyvin paljon sanomista" meidän vaatteistamme ja hän kiusasi meitä aivan tasapuolisesti, vaikka minä olinkin se meistä "rikkaampi", mutta meidän vaatteemme olivat äitien lahjoitusvaatteista ompelemia.