Matti Nissilä kirjoitti (13.10.) Kalevan mielipidepalstalla Raahen kirkkoherran vaalista ja kysyi, miksei Oulun tuomiokapituli asettanut kaikkia neljää hakijaa vaalisijoille.
Kirkkoherran vaali perustuu lainsäädäntöön. Kirkkoherra voidaan valita joko välittömällä vaalilla (suora kansanvaali) tai välillisellä vaalilla (kirkkovaltuusto/seurakuntaneuvosto valitsee). Vaalitavan päättää tuomiokapituli pyydettyään ensin lausunnon asiasta seurakunnan kirkkovaltuustolta.
Tuomiokapituli tutkii hakuajan päätyttyä virkaa hakeneiden kelpoisuudet ja välittömässä vaalissa sen tulee myös asettaa vaalisijoille kolme kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa ”siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan ottaen huomioon viran erityiset tarpeet”.
Tuomiokapitulin tulee ottaa vaalisija-asettelussa huomioon kirkon oman lainsäädännön lisäksi myös perustuslain mukaiset yleiset nimitysperusteet eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Tuomiokapitulin päätös asettaa vaalisijoille kolme hakijaa on siis perustunut yksiselitteisesti lakiin, eikä sillä siis ollut vaalisijojen määrän suhteen harkintavaltaa.
Matti Nissilä kysyy kirjoituksensa lopuksi: "Mihin toimenpiteisiin hiippakuntamme tuomiokapituli omalta osaltaan aikoo ryhtyä, että kansankirkostamme saataisiin poistetuksi epädemokraattinen ennakkosensuuri?" Kirkkolainsäädännön muuttaminen ei ole tuomiokapitulin vallassa vaan vaatii kirkolliskokouksen päätöksen.
Mari Aalto
lakimiesasessori, Oulun hiippakunnan tuomiokapituli