Suomalaisten lasten lukutaito on romahtanut viime vuosina merkittävästi: heikkojen lukijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Samaan aikaan suomalaislapsille luetaan entistä vähemmän kirjoja. Arki on täynnä kiirettä, ja suoratoistopalvelut tarjoavat helpompaa ja nopeatempoisempaa viihdettä.
Asenteet lukemista kohtaan syntyvät jo varhaislapsuudessa. Lapselle lukeminen rikastuttaa sanavarastoa, kehittää kielellisiä taitoja ja keskittymiskykyä. Se ruokkii mielikuvitusta ja tukee tunne-elämän kehitystä.
Yhteinen iltasatuhetki voi olla yksi päivän tärkeimmistä hetkistä lapsen ja vanhemman välillä. Silloin saa tankata läheisyyttä ja rauhoittua nukkumaanmenoa varten. Kun iltasadusta tulee lapselle tärkeä rutiini, aikuisen ei tarvitse tehdä työtä sen muistamiseksi.
Yhdessä lukeminen on konkreettinen tapa vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen. Lapset, joille luetaan ääneen, menestyvät paremmin koulussa ja saavat parempia arvosanoja. Pitkälle kantavaan lukuinnostukseen vaikuttavat lapsuuden positiiviset lukukokemukset ja vanhemmilta opittu malli. Tutkimus osoittaa, että myönteiset vaikutukset kantavat teini-ikään asti.
Lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen on varmasti koko kansan yhteinen huoli. Ensiaskeleet hyvään lukutaitoon otetaan jo varhaislapsuudessa, joten vanhemmilla ja kodilla on siinä iso rooli. ”Lukevat lapset luovat ihmeitä”, sanoi Astrid Lindgren jo vuonna 1958. Pidetään yhdessä huolta pienten ihmeiden tulevaisuudesta ja kannustetaan heitä kirjojen ihmeelliseen maailmaan.
Olivia Myllynen
Oulu