Tilaajille

Kir­jai­li­ja Pau­lii­na Van­ha­ta­lo on alkanut pitää kesästä vasta hil­jat­tain – nappaa talteen kir­jai­li­jan lu­ku­vin­kit

Helle, sääsket, heinänuha ja lomakauteen liittyvä yleinen hässäkkä ovat pitäneet huolen siitä, että Pauliina Vanhatalo on ennen kaikkea kevät- ja syysihminen. Puutarhanhoidon kautta hän on kuitenkin alkanut lämmetä myös kesäkuukausille.

Parhaiten Pauliina Vanhatalo pääsee rentouttavaan lukuelämykseen kahlaamalla läpi vanhoja, jo moneen kertaan luettuja dekkareita.
Parhaiten Pauliina Vanhatalo pääsee rentouttavaan lukuelämykseen kahlaamalla läpi vanhoja, jo moneen kertaan luettuja dekkareita.
Kuva: Miia Lahti

Lapsuuden kesinä kirjailija Pauliina Vanhatalo käveli Kemijoen rantaan uimaan. Joki oli leveä ja siinä kellui tukkeja. Tukkien päällä saattoi hyppiä, jos uskalsi. Tukilta tukille loikkiminen ei ollut ehkä sallittua, mutta se lisäsi uimiseen oman jännityksensä.

– Kävin uimassa viime kesänä Kemijoessa kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Kävelymatka uimapaikalle on piirtynyt tarkasti muistiin. Yleensä paluumatkalla hampaat kalisivat yhteen, Vanhatalo muistelee.