Keskustelu Oulun kauppahallin väistötiloista tai niiden puutteesta ei ota laantuakseen. On ihmetelty, miksi moni muu kaupunki on voinut tarjota väistötilat, mutta Oulu ei.
Oulun talousjohtaja Jukka Weisell vakuuttaa, ettei tässä missään tapauksessa haluta kauppahalliyrittäjiä kiusata. Säännöksiä on kuitenkin noudatettava.
– Oulun kauppahallissa on tyystin toisenlainen tilanne kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa Hakaniemen hallin väistötilat on rakennettu paljon pidempää käyttöä varten. Evakkotilat ovat siis Helsingille investointi.
Mikäli vuokralaisilta peritään evakkotiloista kustannukset kattava vuokra, ei kiellettyä tukea Helsingissä tapahdu.
Hakaniemen hallin väistötilat puretaan kolmen vuoden päästä ja kootaan jonnekin muualle uutta käyttöä varten.
Oulussa hallin peruskorjaus tulee kestämään noin vuoden. Väistötiloilla ei olisi jatkokäyttöä eli niiden hankkiminen kaupungin omistukseen ei ole järkevää.
– Väistötilojen järjestäminen vuodeksi esitetyllä tavalla maksaisi 529 000 euroa. Se olisi suora avustus Narikka Oy:lle, joka toki kanavoisi sen edelleen kauppahalliyrittäjille. Jos summan jakaa kauppahallissa toimivien yrittäjien määrällä (www-sivujen mukaan 12-13), konkretisoituu euromääräinen tuki. Onko muiden kaupungissa toimivien pienten yrittäjien näkökulmasta tasapuolista, mikäli kaupunki kohdistaa tukea valikoidusti hyvin pienelle ryhmälle?
Jos väistötilojen kustannukset jakaa 13:lla, tulee tulokseksi 40 692 euroa yrittäjää kohti.
Weisell korostaa, että Oulun kaupunkia kuten muitakin koskevat Euroopan unionin säännökset julkisesta tuesta. Tässä tapauksessa tuki kohdistuisi Narikka Oy:lle, joka siitä huolimatta, että ilmoittaa olevansa voittoa tavoittelematon, toimii markkinoilla. Toisaalta silläkään ei ole tässä merkitystä, onko kyseessä yhtiö vai yhdistys.
Lähtökohtaisesti julkista tukea ei saa ohjata julkisiin tai yksityisiin yrityksiin, ettei kilpailu vääristy.
Oulun kaupungin menettely noudattaa Kuntaliiton näkemystä lain sisällöstä.
Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen ja alan keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas on seurannut tupla-aitiopaikoiltaan 30 vuotta torien ja kauppahallien tilannetta Suomessa.
– Kauppahallien remontteja on toteutettu sekä väistötilalla että ilman. Jos väliaikaisia tiloja ei ole, on riskinä, että yrittäjät lyövät hanskat tiskiin.
Kallaksen mukaan kaikkialla, missä väistötilat on järjestetty, ne on tehty kunnan varoilla.
– Missään yksityinen toimija tai torista huolehtiva yhdistys tai yritys ei olisi sitä pystynyt hoitamaan.
Kallas ei ymmärrä, miten kauppahallin säilyminen vääristäisi kilpailua.
