Oululaisten sekajätteestä peräti 38 prosenttia on biojätettä, kertoo Kiertokaari.
Kiertokaari selvitti roskapussien sisältöä sekajätteen koostumustutkimuksella yhdessä Oulun yliopiston kanssa syyskuussa.
Sekajätteestä keittiöjätettä oli 31 prosenttia ja loput oli puutarhajätettä. Biojätteen jälkeen roskapusseissa oli eniten muovia, paperia, kartonkia ja pahvia.
Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2019. Tuolloin roskapussit sisälsivät biojätettä keskimäärin noin 30 prosenttia.
Tulevina vuosina biojätteen määrä sekajätteen joukossa vähenee lajitteluvelvoitteen myötä. Oulussa se laajentuu ensi kesänä koskemaan kaikkia taajamassa sijaitsevia omakotitaloja.
Kiertokaaren tiedotteessa huomautetaan, ettei parempia lajittelutuloksia saavuteta pelkästään tiukentuvilla lajitteluvelvollisuuksilla. Esimerkiksi kerrostaloissa kierrättäminen on helppoa, mutta silti iso joukko asukkaista jättää lajittelematta. Tämän vuoksi Kiertokaari suunnittelee aloittavansa lajitteluun kannustavia kampanjoita.
– Tarvitaan tietenkin asennemuutosta, mutta myös erilaisia kannustimia. Jatkossa seuraamme sekajätteen koostumusta vastaavalla tutkimuksella vuosittain, ja pystymme tekemään niiden avulla vaikuttavuusarviointia, Kiertokaaren kiertotalouspäällikkö Antero Kiljunen sanoo tiedotteessa.
Lajittelututkimuksessa oli mukana noin 500 kilon otanta oululaisten sekajätepusseja sekä omakotitaloista että kerrostaloista.
