Punkkilive: Oulusta ropisee reip­paas­ti punk­ki­ha­vain­to­ja vä­ki­lu­kuun nähden

Rakentaminen: Poh­jan­tien varteen kaa­vail­laan 60-met­ris­tä tor­ni­ta­loa

Mielipiteet: Tuu­li­voi­ma tappaa lin­tu­ja, mutta voi­ma­loi­den maa­la­mi­nen vä­hen­täi­si lin­tu­kuo­le­mien määrää

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Pääkirjoitus
Tilaajille

Kier­rä­tys toimii, jos kan­sa­lai­set kokevat sen mie­lek­kääk­si – ja siksi toi­min­taan liit­ty­vät uudet maksut on kyet­tä­vä jär­ke­väs­ti pe­rus­te­le­maan

Kierrätyksen edistämisessä on Suomessa vielä paljonkin tehtävää. Olennaista on kansalaisten myötämieli asialle. Jätemaksut ovat herkkä asia. Näin siksikin, että hyötyjäte on vastaanottajalleen rahanarvoista tavaraa.

Kierrätyksen laajentuminen on viime vuosien fiksuimpia kehityskulkuja Suomessa. Kierrätys säästää ympäristöä ja energiaa ja on työtä tulevien polvien hyväksi. Hyvää kehitystä on vauhdittanut muun muassa se, että materiaalien erottelu on kehittynyt hämmästyttävää vauhtia.

Oulun seudulla Kiertokaari Oy:n vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin viime vuonna 99,6 prosenttia materiaalina, energiana tai muulla tavoin.

Kestävän kehityksen mukainen tavoite on tietysti vähentää polttoa ja lisätä kierrätystä.

Työtä jää muutenkin tehtäväksi. Ensinnäkin yhdyskuntajätettä kertyy Suomessa vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Toiseksi yhdyskuntajätteestä kierrätetään yhä yllättävän pieni osuus, vuonna 2020 vain 42 prosenttia.

Esimerkiksi biojätettä päätyy meillä vuosittain poltettavaksi seitsemän miljoonaa kiloa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.