EU perii Suomelta vuosittain noin 90 miljoonaa euroa heikosta muovinkierrätyksestä. EU:n tavoite on 50 prosenttia, kun Suomessa muovipakkauksista kierrätetään vain kolmannes.
Kun muovi päätyy polttoon, menetämme raaka-ainetta ja hidastamme kiertotalouden etenemistä. Muovinkierrätystä pitäisi tehostaa yrityksissä, julkisella sektorilla ja kodeissa.
Esimerkiksi K-ryhmän kaupoissa ja muissa toimipaikoissa on kierrätetty muovia jo pitkään, ja vuonna 2023 kierrätystä laajennettiin myös muovipakkausjätteeseen uudistetun jätelain myötä.
Pakkauksia on saatu kiertoon jo 1 138 tonnia, eli noin 55 miljoonan muovikassin verran, ja keräystä laajennetaan edelleen. Muovipakkausten erilliskeräys on tuonut jo yli 100 000 euron säästöt. Säästöt kasvavat tulevaisuudessa, kun poltettavan jätteen kustannukset nousevat.
Julkisissa palveluissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa, syntyy paljon pakkausmuovia, joka voitaisiin saada nykyistä paremmin kiertoon. Suomalaiset ovat jo petranneet lajittelussa, mutta yhä liian moni muovipakkaus jää kierrättämättä.
Jos omaa keräysastiaa ei ole, kotitalouksien muovipakkaukset voi viedä maksutta muovipakkauksia vastaanottavalle Rinki-pisteelle, joita on Suomessa yli 1 200.
Kotien lisäksi muovipakkausten kierrätys tulisi muistaa myös työpaikoilla ja julkisissa tiloissa.
Muovin paikka ei ole poltossa, vaan kierrossa arvokkaana raaka-aineena.
Juha-Heikki Tanskanen
Ringin toimitusjohtaja
Noomi Jägerhorn
Keskon vastuullisuusjohtaja