Kolumni

Kevään koronahenki pihisee vain vaivoin – jakolinjat palasivat politiikkaan ja työmarkkinoille

Koronapandemian keväällä aiheuttama shokki oli niin raju, että se sai puolueet ja työmarkkinoiden etujärjestöt hetkeksi unohtamaan omien etujensa ajamisen. Syksyn tullen politiikka on palannut politiikkaan ja ilmapiiri työmarkkinaosapuolten kesken kärjistynyt, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.

Vielä keväällä hallitus sai tukea jopa oppositiolta, mutta jakolinjat ovat palanneet politiikkaan syksyn tullen.
Vielä keväällä hallitus sai tukea jopa oppositiolta, mutta jakolinjat ovat palanneet politiikkaan syksyn tullen.

Keväällä myös Suomea kohdannut koronakriisi oli laajuudeltaan ja vakavuudeltaan niin ainutlaatuinen, että se mursi totutun vastakkainasettelun hetkeksi politiikassa ja työmarkkinoilla. Vastassa oli, ja on yhä, yhteinen vihollinen, jota vastaan käytiin vielä keväällä yhteisessä rintamassa.

Oppositio antoi hallitukselle työrauhan ja työmarkkinatoimijat löysivät yhteiseen pöytään sopimaan toimista, joilla työpaikoilla reagoitiin nopeasti kriisiytyneeseen tilanteeseen.

Kirjoittaja Jussi Orell on Lännen Median uutispäällikkö.
Kirjoittaja Jussi Orell on Lännen Median uutispäällikkö.
Kuva: Joel Maisalmi

Tuli kesä, epidemia rauhoittui, rajoituksia purettiin ja satojen miljardien eurojen elvytyspaketista sovittiin. Toisen aallon painaessa syksyn tullen päälle yhteisen sävelen löytäminen näyttää olevan vaikeampaa kuin kevään shokkivaiheessa. Politiikka on palannut politiikkaan ja ilmapiirin kiristymisestä työmarkkinaosapuolten välillä tihkuu tietoja sieltä täältä. Hallituksen sisällä ja ministeriöiden välillä on paljastunut linjaeroja terveysturvallisuuden ja talouden rattaiden pyörittämisen välillä.

Huutoäänestystä käydään myös elvytysohjelman kautta Suomeen ohjautuvan reilun kolmen miljardin euron jakamisesta. Ottajia olisi pidemmäksi jonoksi kuin jaossa olevaa rahaa.

Hallituksen pitäisi ensi viikon budjettiriihessä löytää keinot 30 000 uuden työpaikan luomiseen. Samalla olisi huolehdittava jo olemassa olevien työpaikkojen säilymisestä aikana, jolloin erityisesti matkailuala on ongelmissa. Yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet muun muassa Finnair, Viking Line ja Tallink.

Lisäksi esimerkiksi teknologiateollisuus on arvioinut, että tätä menoa alalta katoaa vuoden loppuun mennessä 10 000 työpaikkaa.

Koronan lopulliset vaikutukset jäävät nähtäviksi, mutta kiky kakkonenkin voi talven ja kevään tullen nousta keskusteluun. Elinkeinoelämän valtuuskunta vilautti kiky-korttia analyysissaan jo kesällä 2019 ennen koronaa. Tämänhetkiset signaalit viittaavat siihen, että yhteisymmärryksen löytäminen on vaikeaa pienemmistäkin kysymyksistä kuin kikyn kokoisesta uudistuspaketista.

Näyttää siltä, että sen, minkä korona keväällä yhdisti, sen se syksyllä erotti.