Lähde: Kimmo Kuismanen (toim.):
Eco House North - Ecological Wooden House Handbook. Pohjois-Pohjanmaan Liiton julkaisusarja B:44. 2007.
Elämme maailmassa, jonka kantokyky on rajallinen. Kun etsitään kestävämpiä ratkaisuja päivittäistarpeidemme täyttämiseen, siis ruuan, liikenne- ja terveyspalveluiden sekä asumisen tuotantoon, tarvitaan teknologiaa, mutta vielä enemmän ihmisten omaa aktiivista panosta.
Ilmastonmuutosta hillitsee osaltaan uudisrakennusten energiansäästö. Pelkät energia- ja materiaalikustannukset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta rakennusten tehokkuudesta. Arkinen päivittäinen käyttö - esimerkiksi kierrätyksen ja kompostoinnin helppous - ja koko elinkaari ovat olennaisia asioita. Elinkaariajattelussa otetaan huomioon sekä rakennuksen kestävyys että sen soveltuvuus kaikille asukkaille lapsista liikuntaesteisiin ja vanhuksiin.
Ekologista rakentamista tutkittiin laajasti reilut kymmenen vuotta sitten Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Mieliasuinpaikka-tutkimushankkeessa.
Toinen merkittävä Pohjois-Pohjanmaan liiton ja EU-rahoituksen mahdollistama ekologisen rakentamisen yhteistyöhanke on ECONO-projekti. Siinä suunnittelijat kehittivät ekologista puurakentamista yhdessä talo- ja tarviketuottajien, talousihmisten ja viranomaisten kanssa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Skotlannissa ja Islannissa.
Projektinjohtajana Oulussa oli arkkitehti Kimmo Kuismanen. Mesaanipuomi Toppilansaaressa ja Limingassa sijaitseva Mannisen hirsitalo ovat projektin pilottirakennuksia.
Puu on perinteinen suomalainen rakennusmateriaali, uusiutuva raaka-aine. Ekotalossa myös täydentävien materiaalien, kalusteiden ja käsittelyiden on oltava kestävän kehityksen mukaisia.
Ekologinen talo on terveellinen asua, siellä on luonnonmukainen ilmanvaihto ja hyvä sisäilma eikä materiaaleista vapaudu haitallisia päästöjä. Huolto- ja korjaustarve on ekotalossa vähäistä.
Ekotalon suunnittelu vaatii osaamista ja huolellisuutta ja lähtee rakennuspaikan ja mikroilmaston analysoinnista. Ekologisiin rakennuksiin voidaan tarvittaessa lisätä ympäristöä ja energiaa säästäviä elementtejä, kuten aurinkokerääjät, tuulienergian käyttö, kompostikäymälät, ruokakellari tai viherhuoneita.
Paitsi vihreää taloutta, myös suuri viihtyvyystekijä on se, että ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa ruokaa kaupungissa. Porkkanamafian kaltaiset kansalaisliikkeet tähtäävät tämäntyyppiseen kehitykseen.
ECONO-projektin käytännön toimintalinjoja oli neljä: massiiviset puurakenteet ja hirsitalot, teollisesti tuotetut puutalot, puutalojen kunnostus sekä ekologisten talojen markkinointi ja toteuttaminen. Massiivisissa puurakenteissa yhdistyvät kestävyys, ekologia, lämpöä varaava massa ja kauneus.
Hirsi on havaittu pohjoisessa luotettavaksi materiaaliksi, joka oikein käytettynä kestää satoja vuosia. Projektin aikana kehitettiin muun muassa ankaraan ilmastoon sopivia hirsijatkoksia.
Puutalomalliston suunnittelun lähtökohtana oli kehittää kohtuullisen hintaisia, vaativiin ilmasto-oloihin sopivia puuelementtitaloja, jotka ovat sisäilmaltaan terveellisiä.
Suurin osa tulevaisuuden rakennuksista on jo nyt olemassa. Siksi on tärkeää kehittää sellaisia rakennusten saneerauksen menetelmiä, joilla voidaan parantaa jo olemassaolevan rakennuskannan ekologisuutta ja energiataloutta.
Projektin aikana koulutettiin suunnittelijoita ja tuotantoyritysten henkilökuntaa ja tähdättiin muutenkin koko toteutusketjun yhteistoimintaan. ECONO-projekti on virallisesti jo päättynyt, mutta joitakin sen aikana kehitettyjä talotyyppejä tulee vuodenvaihteessa Ruotsin ja Saksan markkinoille. Ne valmistetaan Suomessa.
Saksasta on tulossa ensi vuonna ensimmäiset korttelin kokoiset puutalotarjouspyynnöt hankkeen yrityksille. Ensi syksynä ECONO-talomalleja esitellään näyttelyssä Pariisissa ja vuonna 2011 Sveitsissä Winterthurissa.