Oulun kaupunginjohtaja: Katso Oulun kau­pun­gin­joh­ta­jan paikkaa ha­ke­neet

Pääkirjoitus: Valtion ener­gia­re­mont­ti­ta­kaus­ten ulo­tut­ta­va myös syr­jä­seu­duil­le

Kolumni
Tilaajille

Kestävä kehitys ra­ken­ta­mi­ses­sa vaatii asuin­aluei­den ja kort­te­li­ta­son rat­kai­su­ja

Lähiympäristön kehitykseen vaikuttaminen ei ole helppoa. Vastassa on koko joukko erilaisia hallinnollisia rakenteita. Kehitykseen vaikuttaminen on kadonnut myös kortteleissa ja kodeissa asuvilta asukkailta.

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmassa korostetaan kestävien kaupunkien ja asuinyhdyskuntien merkitystä. Tavoitteessa painottuvat turvallisen ja edullisen asumisen, kestävän liikenteen ja niin luonnon kuin kulttuuriperinnön suojeleminen. Lisäksi korostetaan asukkaiden mahdollisuutta osallistua asuinalueidensa suunnitteluun ja hallinnointiin.

Suomen lainsäädäntö on edistyksellisesti pyrkinyt mahdollistamaan kansalaisten osallistumiseen kotiseutujensa kehittämiseen 1970-luvulta alkaen. Yli 20 vuotta sitten säädettiin perustuslakiuudistuksen yhteydessä, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.