Kokoomuksen, perussuomalaisten, ruotsalaisten ja kristillisten hallitusohjelma lupaa, että hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista.
Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon. Hallitus lupasi myös, ettei kokonaisveroastetta pääsääntöisesti kiristetä.
Onko hallitus pitänyt kiinni lupauksestaan, ettei kokonaisveroastetta kiristetä?
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) sivuilta löytyy asiasta mielenkiintoista luettavaa. Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää toteaa artikkelissaan, että tulo- ja kulutusveroista laskettu keskituloisen palkansaajan kokonaisveroprosentti on kuluvana vuonna korkeampi kuin se on ollut kertaakaan kymmeneen vuoteen.
Kujanpää on päätynyt tähän tulokseen käyttämällä EVAn Verokonetta, joka laskee palkansaajan maksamat kokonaisverot. Se huomioi tuloverojen ja pakollisten palkansaajamaksujen lisäksi myös kulutusverot. Keskituloinen palkansaaja kuukausiansio on Evan laskelmassa 3 746 euroa.
Verotus kiristyi tänä vuonna, koska Orpon-Purran hallitus päätti kevään kehysriihessään ansiotuloverojen ja kulutusverojen kiristyksistä. Verotusta kiristää myös hallituksen päätös pienentää huomattavasti kotitalousvähennystä.
Eduskunta nosti hallituspuolueiden äänin yleistä arvonlisäveroa 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Lisäksi hallituspuolueet nostivat muun muassa lääkkeiden, kirjojen, liikunta- ja kulttuuripalveluiden, henkilökuljetusten ja majoituspalveluiden arvonlisäverot 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alusta.
Arvonlisäverojen korotus on erityisen epäoikeudenmukaista. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat maksavat kulutuksestaan saman prosentin mukaan kuin hyvätuloiset. Suhteellinen ostovoima heikkenee eniten kaikkein vähiten ansaitsevilla.
Lääkkeiden arvonlisäveron korotus on kaikkein epäoikeudenmukaisinta, koska se kohdistuu sairaisiin. Ja niin kuin tämä ei jo riittäisi, nostivat perussuomalaiset, kokoomus, ruotsalaiset ja kristilliset vielä lääkkeiden alkuomavastuuta 50 eurosta 70 euroon. Lisäksi se sidottiin kansaneläkeindeksiin, jolloin alkuomavastuu tarkistetaan jatkossa vuosittain. Myös lääkekulujen vuosiomavastuuta korotettiin.
Onhan tämä kylmää kyytiä.
Yrjö Honkakoski
Raahe