”Mökin syystoimet eivät vaadi mahdottomia, mutta keväällä on turvallisesti talvehtineeseen mökiin taas mukava palata”, muistuttaa toiminnanjohtaja Marja Kuuteri-Kallio Marttaliitosta.
”Tärkeintä on suojata mökki ja irtaimisto lämpötilanvaihteluilta sekä kutsumattomilta vierailta.”
Kesäkodin talvikuntoon laitto riippuu ennen kaikkea sen varustelutasosta sekä siitä, millaisella käytöllä mökki on talven mittaan. Täysin tyhjilleen jäävässä mökissä tärkeintä on huolehtia siitä, että kosteus pysyy poissa talven säänvaihteluista riippumatta.
”Jos mökissä on lämmitys, sopivana peruslämpötila liikkuu 5 ja 15 asteen välillä. Kosteusarvoja kannattaa seurata: mökin suhteellinen kosteus ei saisi nousta yli 80 %”, Kuuteri-Kallio kertoo.
Lämmityskauden kylminä jaksoina jo muutaman asteen nosto ulkolämpötilaan nähden laskee kosteutta turvalliseen 60–70 prosentin tasoon. Vaurioriskin takia lämmitystä ei kannata jättää yhden sähköpatterin ja sulakkeen varaan.
Mikäli peruslämpö jää päälle, viemäreitä ja vesijohtoja ei tarvitse tyhjentää. WC-pönttöön ja lattiakaivoon voi lorauttaa tilkan pakkasnestettä. Kylmilleen jätettävän mökin vesijohdot sekä viemärit on tyhjennettävä.
”Jos mökki jää täysin kylmilleen, täytyy muistaa että kodinkoneiden jättäminen talveksi lämmittämättömään mökkiin on aina omalla vastuulla – pakkanen voi vaurioittaa niitä, eivätkä pakkasvauriot kuulu takuun piiriin”, muistuttaa Kuuteri-Kallio.
Perinteiset menetelmät ovat monella mökillä vielä käytössä ja käyttökelpoisia: syksyn tullen asennettavat tuplaikkunat pitävät kosteuden ulkopuolella.
”Jos saatavilla on palleroporonjäkälää, se toimii edelleen paitsi kosteuden poistajana ulko- ja sisäikkunan välissä, mutta myös näyttää kauniilta ja luo osaltaan mökille talvitunnelmaa”, vinkkaa Kuuteri-Kallio.
Syksyn tullen suojaisat sisätilat alkavat kiinnostaa myös erilaisia eläimiä. Tehokkain keino pitää hiiret ja myyrät poissa mökistä on varmistaa, ettei sisätiloihin jää mitään, mikä niitä sinne houkuttaa.
”Jos ruokakomeroihin jää elintarvikkeita, paras varastointikeino ovat tiiviit rasiat ja purkit. Myös kynttilät ja saippuat maistuvat pikkujyrsijöille, joten niitäkään ei kannata jättää esille.”
Jos jyrsijöitä haluaa hävittää loukuttamalla, loukut täytyy sijoittaa niin, etteivät linnut jää niihin – ja tarkistaa loukut myös säännöllisesti.
Jos mökille jää vuodevaatteita tai tekstiilejä, myös ne kannattaa varastoida joko suljettuun kaappiin tai ripustaa siten, etteivät hiiret pääse majailemaan niihin. Myös patjat kannattaa nostaa sängyssä pystyasentoon. Tekstiilien talvivarastointiin perinteisesti kuuluneet koipallot ovat tänä päivänä jo historiaa – nykytekstiilit on pääosin koisuojattu jo valmistusvaiheessa.
Mökin ja saunan tulisijat on hyvä tyhjentää tuhkasta ja tarkistaa samalla tulisijan ja hormin kunto niin mökin sisä- kuin ulkopuolella.
Vapaa-ajan asunnon hormi ja tulisijat on nuohottava vähintään kolmen vuoden välein. Savuhormi on peitettävä tai mieluiten asennettava siihen kunnollinen hattu. Tiheäsilmäinen verkko estää lintujen pääsyn piippuun. Katolla käydessä myös rännit ja syöksytorvet on hyvä puhdistaa roskista – samalla voi tarkistaa katon kunnon syysateiden ja talven lumikuorman varalta.
Rakennusten lisäksi myös pihamaa tarvitsee syyshuollon: pihakalusteet on hyvä kunnostaa kesän jäljiltä ja varastoida vielä kuivilla säillä. Kasvimaa ja istutukset on syytä suojata pakkasen lisäksi sekä jäniksiltä ja myyriltä.
”Esimerkiksi herukkapensaat voi leikata syksyllä sadonkorjuun jälkeen, mutta leikkuuta ei kannata jättää liian pitkälle syksyyn, jotta leikkuupinnat ehtivä parantua ennen pakkasia”, hoksauttaa Kuuteri-Kallio.
Suomessa tehtiin vuonna 2013 lähes 1 800 huvilamurtoa, joista valtaosa talviaikaan. Jos mökkiä ei käytetä talvella, kannattaa kaikki arvokas tavara viedä pois sekä mökistä että varastoista.
Naapuriapu on hyvä turva mökilläkin, ja esimerkiksi liiketunnistimella toimivat pihavalot kertovat pihamaalla liikuskelusta kauemmaskin. Myös vakuutukset on hyvä syksyn tullen tarkistaa.