Liikenne: Kuusi kaistaa su­ju­voit­ti Poh­jan­tien lii­ken­net­tä – Ky­syim­me, koska oi­keal­ta saa ohittaa

Mainos: Kalevan ti­laa­jan kump­pa­ni­etu­na liput puoleen hintaan Kär­pät-Pe­li­cans ke 27.10. peliin.

Kesä pus­sis­sa

Joku voi olla viherpeukalo, mutta Kyllikki Heikkinen on lisäksi siemenpeukalo. Puolangalla pusseissa on talletettuna kesä, josta osansa saa moni muukin innokas harrastaja.

Kyllikki Heikkisen mielessä on aina puutarha
Kyllikki Heikkisen mielessä on aina puutarha

Maaliskuu on aika, jolloin postiluukusta kopsahtaa toinen toistaan laajempia siemenluetteloita. Niitä kun tutkii, pääsee kesän makuun. Joka vuosi luetteloista löytyy mielenkiintoisia uutuuksia, mutta myös niitä vanhoja varmoja tuttuja.

Luetteloiden lisäksi netistä on tullut siemeniä hankkivien aarreaittoja. Moni siementen vaihtorengas on syntynyt nettituttavuuden kautta.

"Tämä harrastus on lähtenyt liikkeelle jo syntymälahjana. Suvussani on muitakin multasormia", Kyllikki Heikkinen kertoo.

Hänen synnyinkodissaan oli hyötytarha, mutta myös taimilava, joka siihen aikaan oli harvinainen. Ryvässipulia kasvatettiin niin paljon, että siitä riitti myyntiin. "Paltamossa koulussa oli kotitalous- ja käsityölinja, jossa opetettiin kasvinviljelyä ja karjanhoitoa. Siellä sain perusaakkoset."

"Sain myös kimmokkeen kasvattaa tomaattia. Sitä varten talon päätyyn tehtiin muovikoppero, jossa sitten kasvatin muutaman kesän tomaatteja."

Avioiduttuaan 1960-luvun loppupuolella Puolangan Törmänmäelle Heikkisen piti saada tietenkin kasvihuone. "Eikä ole ollut vielä yhtään kesää, etten olisi kasvattanut tomaatteja. Kaikki ovat lähtöisin omista siemenistä. Olen perehtynyt Siperian lajikkeeseen."

Hän antaa neuvon tomaattia viljeleville kotipuutarhureille. "Katekangas on ehdoton tomaatin viljelyssä. Se estää rikkakasvit. Pintajuuret eivät pääse kuivahtamaan ja ilmankosteus pysyy matalampana."

Siementen keruu, käsittely, kylvö ja kasvatus on kasvanut Heikkisellä valtaviin mittasuhteisiin. Siemeniä on tällä hetkelläkin lumihankeen kaivettuna niin paljon, että talon isäntä Veikko Heikkinen joutuu varomaan lumilingon käyttöä ja perunapeltokin on joutunut siirtymään kauemmaksi emännän perennapenkkien tieltä.

Emännän harrastuksesta on syntynyt upea puutarha, jota on esitelty muun muassa television Puutarhaunelmia-ohjelmassa ja puutarhalehdissä.

Alkuvuosina Heikkinen osti siemenet kaupasta. "Ensin yksivuotisia ja sitten silloin tällöin myös monivuotisten kasvien siemenpusseja."

Luetteloita alkoi tulla myös puutarhalehtien mukana, ja tutuksi tulivat muun muassa Korpikangas ja Helle.

Puutarha-lehdestä hän löysi sitten Maatiaisen, jonka kanssa alkoi kiivas vaihtokauppa. Enimmillään Kainuusta on lähtenyt yli kymmenen kilon siemenpussipaketteja. "Pirkko Kahila on tehnyt Maatiaisessa täydellisiä siementen kylvöohjeita."

Nyt tahti on hieman hidastunut, mutta edelleen lähtee yli viiden kilon pusseja, joten syksyllä pitää kiirettä. Siementen keruun on tapahduttava oikeaan aikaan. Roskista puhdistaminen on helppoa, jos siemenet ovat isoja, pienet ovat työläitä. Osa siemenistä tarvitsee kylmäkäsittelyä.

Pussittamisen yhteydessä Kyllikki Heikkinen kirjoittaa jokaiseen pussiin latinankielisen nimen lisäksi suomenkielisen nimen.

Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta vaihtokauppa on tuonut myös IV-vyöhykkeen kasveja, joiden menestymisen salaisuudeksi VI-vyöhykkeellä Heikkinen uskoo juuri oman siemenkasvatuksen.

Heikkinen on mukana monissa siementenvaihtoketjuissa. Periaate siemenkirjeillä on, että aloittaja lähettää kirjeen seuraavana listalla olevalle henkilölle. Tämä puolestaan seuraavalle ja kirjeen kulku jatkuu kunnes kaikki siemenkirjeeseen osallistujat on käyty läpi. Jokainen saa ottaa kirjeestä siemeniä, mutta ei kuitenkaan kaikkia. Lisäksi hänen on laitettava joko osto- tai itse keräämiään siemeniä tilalle.

"Kierrätämme postimerkinkokoisia siemenpussukoita. Siemenketjukirje pyritään pitämään painoltaan alle 500 gramman ja paksuus alle kolme sentin, mutta lyhyemmissä ketjuissa kirjeen paino alenee siemenmäärän ollessa pienempi. Näin säästetään postikuluissa."

Harrastuksensa myötä Heikkinen on hankkinut tietoa niin siementen keruusta, puhdistamisesta, kylmäkäsittelyistä kuin kasvatuksestakin. Aluksi kirjoista, mutta nykyään hänen mielestään netistä löytyy yhtä perusteellista tietoa.

"Kaikki kiinnostaa, mitä en ole vielä kokeillut", nauraa tämän nainen, jolla kasvaa puutarhassaan noin 1 500 lajia.

Kyllikki Heikkisellä on myös oma blogi, www.klorofylli.com/index3.php, nimimerkki on Pelakuu.