Ker­ros­ta­loon asu­mis­mu­ka­vuut­ta

Taloyhtiöiden osakkaat unohtavat, että kyseessä on oman omaisuudenhoito kun jättävät talossaan havaitsemansa virheet ilmoittamatta.

Tasaisempaa lämpöä. Mikko Kankaala Lvi ykkösestä vaihtaa uudet termostaatit lämpöpattereihin.
Tasaisempaa lämpöä. Mikko Kankaala Lvi ykkösestä vaihtaa uudet termostaatit lämpöpattereihin.

Kerrostalot tarvitsevat samat syksyn tarkistustoimenpiteet kuin pienemmätkin talot. Alkusyksyllä on syytä tarkistaa talojen sadevesikourut ja syöksytorvet sekä poistaa niistä roskat. Katoilla olevat lehdet ja sammaleet heikentävät myös katemateriaalien kestävyyttä, joten ne on poistettava. Roskat tukkivat helposti veden poistojärjestelmiä, jolloin vesi voi päästä rakenteisiin tuhoja tekemään. Myös kattojen kulkusillat testataan, etteivät ne petä talvella lumia pudotettaessa. Joissakin taloissa on kattovesille saattolämmitys, joka on hyvä tarkistaa ennen syksyn sateita.

Jos kodin patterit eivät lämpene lämmityskauden alkaessa, niissä saattaa olla ilmaa. Kiinteistönhoitaja tai lämmityksestä vastaava suorittaa silloin ilmauksen.

"Pääsääntöisesti asukas ei saa mennä itse suorittamaan ilmausta. Kesän aikana patteritermostaattiventtiili voi myös jumittua kiinniasentoon. Tämä tulee härnätä irti tai uusia", valistaa toimistopäällikkö Mauri Niemelä isännöitsijätoimisto Timo Tahkola Oy:stä.

Hän muistaa tapauksen, jossa yksi papparainen irrotti patterista ruuvin irti, niin että kuuma vesi alkoi virrata huoneeseen.

"Hän yritti tukkia ensin vuotoa yhdellä sormella kunnes se sai palovammoja, sitten seuraavalla kunnes kaikki sormet olivat käytetty. Lopputuloksena vesi tulvi parketille ennen kuin vedentulo saatiin katkaistuksi. Siinä meni koko parketti uusiksi."

Mauri Niemelä muistuttaa, että asukkaiden tulee tarkkailla pattereita ja venttiilejä lämmityskauden alkaessa ja havaituista vuodoista pitää ilmoittaa heti, ettei vesivahinkoja pääse syntymään. Parhaillaan hän valvoo Lintulassa sijaitsevan 1970-luvulla valmistuneen taloyhtiön lämpöpatterien kunnostusta.

"Vuonna 1998 talossa uusittiin lämpövaihtimet ja nyt on menossa järjestelmän lopullinen kuntoonsaattaminen. Tällä kaikella haetaan asumismukavuutta ja uusilla laitteilla saadaan entistä paremmin tasalämpö."

Talon patterit ja verkostot on huuhdeltu ja suojattu ruosteelta. Linjasäätö- ja sulkuventtiilejä uusitaan. Talvella asuntojen lämpötilat mitataan ja uudet termostaatit säädetään niin, että jokaisen huoneiston lämpötila on 22 astetta.

"Kun huoneiston kylmyydestä valitetaan, pitäisi asukkaan mitata lämpötila ensin mittarilla. Yhtiölle ei riitä se, että asukas ilmoittaa palelevansa tai että pattereista osa on kylmänä."

Hänen mielestään tärkeintä asukkaan kannalta on ilmoittaa taloyhtiön puutteista ja vioista pääsääntöisesti kiinteistönhoitajalle tai isännöitsijälle. Kiinteistöhuoltofirmoilla on yleensä päivystys, jolloin viat voidaan korjata nopeammin.

"Kiinteistöhuolto voi ilmoittaa, ettei jokin homma kuulu heidän tehtäviinsä, mutta isännöitsijä ei koskaan."

Mauri Niemelä ihmettelee sitä, että ihmiset vievät autonsa määräaikaishuoltoon, käyvät tarkistuttamassa hampaansa, mutta miljoonia maksavista taloyhtiöistä ei välitetä.

"Taloyhtiötäkin on hoidettava ja huollettava. Ne asukkaat, jotka omistavat asunnot, maksavat myös laiminlyönnit. Miksi kukaan haluaisi asua sellaisessa talossa, jossa jokin reistailee."

Mauri Niemelä kauhistelee sitä, että joissakin taloyhtiöissä hallitukset lähtevät siitä, että ajetaan talo ensin loppuun ja korjataan vasta sitten.

"Se se vasta kalliiksi tulee. Jos mennään järkevästi, niin otetaan huomioon laitteiden tekninen ikä ja suunnitellaan ennakkoon valmiiksi odotettavissa olevat remontit."

Vaikka vielä ei saadakaan lumisateita, nyt on oikea aika varmistaa taloyhtiön lumitöiden ja hiekoituksen hoitaja.

Parempaan kuntoon

Julkisivuyhdistyksen teettämän selvityksen mukaan Suomessa arvioitiin korjatun julkisivuja noin 1,5 miljoonaa neliömetriä vuonna 2000.

"Vuonna 2000 noin 60 prosenttia korjattavista julkisivuista oli alle 30 vuotta vanhoja", toteaa tutkija Kirsi Taivalantti Tampereen teknillisestä korkeakoulusta Rakennustaito-lehdessä. Saman selvityksen mukaan 52 prosenttia julkisivukorjauksista tehdään 1970-luvun rakennuksiin. 31 prosenttia rakennuksista on 1960-luvulta ja ennen 1950-lukua valmistuneisiin rakennuksiin tehdään vain 6 prosenttia kaikista julkisivukorjauksista.

Oulun keskustassakin on useita julkisivuremontteja parhaillaan menossa. Osassa taloista ei tyydytä pelkästään paikkaamaan ja pinnoittamaan seiniä, vaan lisätään samalla lämpöeristeitä seiniin. Kajaaninkadulla uusitaan useamman talon tiilikattoja.

"Puramme yhtenä päivänä vain sen verran vanhaa kattoa, että ehdimme myös laittamaan uudet aluskatteet. Vaikka sadetta tulisi, niin katto on silloin koko ajan pitävä. Sadeilmoilla katoilla ei voi tehdä töitä", toteaa Jari Jämsä Jalora Oy:stä.

Ilmoita asiavirheestä