Asunto Oy Oulun Arte I. Rakennusteho Oy. Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy. Asunnot C5/12/19/26, 3h+kk, C33/40/47, 2h+kk+s, 49 neliötä. Vh. 169 900–221 200 euroa. (2.–8. krs.).
Oulussa monin paikoin vajaakäyttöisen ja epäedustavan rautatieaseman lähiympäristön kehittämisestä ollaan oltu viime aikoina kiinnostuneita.
Vuonna 2017 ratkaistiin Oulun asemakeskuksen arkkitehtikilpailu, jonka voittajaehdotuksen toteutuessa asemanseudusta muodostuisi millä tahansa mittarilla mitattuna todella vetovoimainen ja kansainvälisestikin kiinnostava osa kaupunkia.
Toisella puolella rautatietä, Resiinan kortteliin sekä paljon keskustelua herättäneeseen, markkinavoimien lähes yksinomaan asuintorneiksi typistämään Matkakeskuksen kortteliin verrattuna seuraavaksi aloitettava, asemanseudun luoteisnurkkaan sijoittuva kokonaisuus lienee ulkoarkkitehtuuriltaan tästä kolmikosta kunnianhimoisin.
Pohjoispäädyn 16-kerroksisen maamerkin lisäksi kortteliin sijoittuvat kaksi kahdeksankerroksista pistemäistä asuintornia. Talot sitoo yhteen yksikerroksinen, liike- ja toimistotiloja sisältävä jalusta.
Kuten Resiinan ja Matkakeskuksen kortteleissa, on tässäkin pihatilat pääasiassa katutasosta kohotettuna jalustaosan katolla.
Torniosan puolisuunnikkaan muotoinen pohja, ja kahden matalamman talon pieni kääntäminen suorasta koordinaatistosta yhdessä rakennusten pulpettimaisten kattojen kanssa tekevät korttelin hahmosta veistoksellisen ja siten hyvän lisän kaupunkikuvaan.
Oululaisissa nostalgisia muistoja herättävälle Kivikukollekin on löydetty mainio uusiokäyttö parkkihallin sisäänajoon korttelin eteläpäässä.
Korttelin rakentaminen aloitetaan asemaa lähimmästä talosta. Kohteen sijaitessa ydinkeskustassa erinomaisten liikenneyhteyksien varrella, on kohderyhmänä loogisesti keskusta-asujat.
Asuntojakauma koostuukin lähinnä pienistä yksiöistä ja kaksioista, mutta palettiin kuuluu myös kolmioita sekä muutama ylellisempi, suurempi kattohuoneisto.
Nyt arvioitavaksi on otettu asuntopohja, johon on eri kerroksissa tarjolla kaksi huoneluvultaan poikkeavaa vaihtoehtoa. Talon kaakkoisnurkassa sijaitseva 49 neliön huoneisto on toisesta kerroksesta viidenteen asti kolmio, ja kolmessa ylimmässä kerroksessa kaksio.
Eteinen ja keittiö oleskelutiloineen ovat molemmissa samat, mutta idänpuoleisella ikkunaseinällä on eroja. Kolmiossa on tässä kaksi makuuhuonetta, kun taas kaksiossa yksi reilun kokoinen makuuhuone, sauna ja vaatehuone.
Tämänkokoinen asunto on kolmioksi erittäin pieni, kun taas kaksioksi varsin sopivan kokoinen, ehkä jopa reilu nykymittapuulla. Yleisesti voidaan ajatella, että huoneluvun kasvaessa tulisi myös asunnon muiden tilojen kasvaa. Asukkaiden lisääntyessä voi ilmaantua tarve toiselle vessalle.
Tähän kaksioon voisi kuvitella hyvin esimerkiksi pariskunnan, ja asuntoon mahtuisi lisäksi lapsikin ainakin parin ensimmäisen vuoden ajan. Kolmioon tämä kokoonpano sopisi yhtä hyvin – tosin lapsen kanssa ei välttämättä kaksiota pidempään juuri keittiötilan ja toisen vessan puuttumisen vuoksi.
Kaikkia ei saunominen kuitenkaan kiinnosta, ja löylyhuoneesta saattaakin pahimmillaan muodostua varsin epäkäytännöllinen romuvarasto. Onkin mielenkiintoista, että tämän tilalle tarjotaan oikeaa, joskin pientä huonetta, jonka voi sitten kalustaa mieleisekseen – oli se sitten kotistudio, peliluola tai romuvarasto.