Parhaillaan remontissa olevan Kempeleen vanhan kirkon katolta on mahdollisuus ostaa oma nimikkopaanu. Kyseessä on Kempeleen wanhan kirkon ystävät ry:n järjestämä tukitempaus, jolla kerätään varoja mittavaan kirkon ja kellotapulin restaurointihankkeeseen.
Paanut ovat kiilamaisia puukappaleita, joita on käytetty rakentamisessa, erityisesti kirkkojen kattomateriaalina, vuosisatojen ajan. Juuri uudistetulta Kempeleen vanhan kirkon katolta paanuja löytyy kaikkiaan 8 500 kappaletta.
– Nimikkopaanun saa joko viidelläkympillä tai satasella. Paanua ei tietystikään saa itselleen, sen sijaan muistoksi saa kyläsepän käsin takoman naulan kauniissa rasiassa sekä nimensä myöhemmin ilmestyvään juhlakirjaan, Kempeleen wanhan kirkon ystävät ry:n puheenjohtaja Heikki Mattila kertoo.
Tähän mennessä nimikkopaanuja on myyty reilut kolmesataa.
– Meillä oli aluksi hieman kunnianhimoisemmat tavoitteet, mutta korona on hidastanut toimintaamme merkittävästi. Ei ole oikein ollut tapahtumia, missä tätä olisi voinut markkinoida. On pitänyt ottaa hattu kouraan ja tunnustaa, että tukemme on muodostumassa enemmänkin symboliseksi.
Mattilan mukaan paanutempauksessa on kyse myös entisajan talkoohengen nostatuksesta.
– Entisaikoina kirkon rakennukseen osallistui koko kylä. Enää sellaista kulttuuria ei ole, Mattila harmittelee.
”Oikea kruununjalokivi”
Vuonna 2018 perustettu Kempeleen wanhan kirkon ystävät ry on kerännyt vanhan kirkon restaurointihankkeeseen varoja myös muun muassa tapahtumilla. Seuraava on luvassa 24. huhtikuuta, jolloin Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkossa kajahtaa kello 17 alkaen paikallisten kuorojen laulanta.
Varainkeruun lisäksi Kempeleen wanhan kirkon ystävät ry:n tavoitteena on ollut lisätä Kempeleen vanhan kirkon tunnettuutta.
– Kempeleen vanha kirkko on sellainen harvinaisuus, oikea kruununjalokivi, johon jokaisen kempeleläisen ja lähipaikkakuntalaisen soisi tutustuvan, kunhan sen ovet jälleen aukeavat, Heikki Mattila lausuu.
Kempeleen vanhan kirkon remontin valmistuttua yhdistys luovuttaa keräämänsä varat Kempeleen seurakunnalle käytettäväksi kirkon kaunistamiseen. Samalla myös kuusikymmenjäseninen yhdistys lakkautetaan.
– Tämä on ollut kaikkinensa todella mielenkiintoinen projekti. On ollut hienoa päästä seuraamaan pieteetillä ja käsityönä tehtyä restaurointia lähietäisyydeltä ja levittää tietoa tästä kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokkaasta kirkosta ja sen remontista. Toivottavasti myös seuraavat sukupolvet ymmärtävät sitä vaalia, Mattila summaa.
Merkittävää toimintaa
Kempeleen seurakunnan talousjohtaja Anneli Salo pitää tukiyhdistyksen toimintaa merkittävänä.
– Yhdistysaktiivit ovat tehneet valtavan työn kirkon sekä restaurointihankkeen näkyvyyden lisäämisessä ja keksineet hienoja tapoja osallistaa myös kuntalaisia mukaan hankkeeseen. Perinteisten talkoiden järjestäminen ei ole enää nykylainsäädännön valossa mahdollista, Salo sanoo.
Talousjohtaja kertoo seurakunnan ja yhdistyksen yhteistyön on herättäneen mielenkiintoa myös muissa Suomen seurakunnissa.
– Olemme saaneet tähän liittyen monta kiinnostunutta yhteydenottoa.
5,1 miljoonan euronhanke loppusuoralla
Tänä vuonna 331 vuotta täyttävän Kempeleen vanhan kirkon ja kellotapulin restaurointityöt käynnistyivät jo vuonna 2017.
Ensimmäiseksi kunnostettiin vanhan kirkon sankarihautausmaa, jonka jälkeen käsittelyyn pääsivät vanhan kirkon ja kellotapulin ulkopuoliset osat.
Ulkoremontti piti sisällään muun muassa hirsikorjauksia ja maalaustöitä. Kellotapulin vanha torniristi uusittiin ja peltikatto korjattiin. Kirkon morsiushuone eli entinen asehuone uusittiin kokonaisuudessaan.
Vuonna 2019 käynnistyneissä sisätöissä tehtiin muun muassa putki- ja sähkötöitä sekä puhdistettiin kirkon alapohja, johon tehtiin myös arkeologisia kaivauksia. Sisätöihin on kuulunut myös hirsimaalausten ja kirkkotekstiilien konservointia.
Kirkon tontin sekä hautausmaan puustot on kartoitettu ja kirkon ja kellotapulin näkyvyyttä ohikulkuteille on parannettu.
– Juuri nyt työn alla on viimeisiä sisustustöitä, muun muassa kirkon penkkien kunnostustöitä, alttarikaiteen ja polvistumispenkin uudelleen sametointia sekä valaisimien puhdistusta, Salo kertoo.
Viimeinen vaihe on aluetyöt, johon siirrytään kevään edetessä. Aluetyöt pitävät sisällään muun muassa kasvillisuuden raivausta, ulkovalaistuksen sekä vesi- ja jätepisteiden uusimista sekä käytävien kunnostustöitä.
Hankkeen kokonaishinta on 5,1 miljoonan euroa.
Lokakuussa juhlitaan
Vanhan kirkon kunnostus- ja restaurointitöiden on määrä valmistua syksyllä 2022. Vanhan kirkon käyttöönottojuhlaa vietetään 2. lokakuuta.
– Käyttöönottojuhla käynnistää kolmen viikon mittaiset Vanhan kirkon juhlaviikot, jonka aikana kirkolla on avoimet ovet ja järjestetään monenlaisia tapahtumia, Anneli Salo kertoo.
Alkukesästä 2023 alkaen kirkko on varattavissa muun muassa vihkimisiä ja hautajaisia varten vuosittain toukokuun alusta syyskuun loppuun saakka. Varauksia on mahdollista tehdä 1. elokuuta 2022 alkaen Kempeleen kirkkoherranviraston kautta.
Kesäkauden lisäksi Kempeleen seurakunnan suunnitelmissa on järjestää vanhaan kirkkoon tulevaisuudessa myös joulun ja pääsiäisen ajan tilaisuuksia.
Kempeleen vanha kirkko
Yksi maamme vanhimmista puukirkoista ja yksi 11:sta jäljellä olevasta arvokkaasta tukipilarikirkosta.
Rakennettiin Limingan Ängeslevästä kotoisin olleen kirkonrakentaja Matti Härmän johdolla vuosina 1689–1691.
Vanhan kirkon läpikäytävällinen renessanssitapuli on rakennettu rakennusmestari Heikki Väänäsen johdolla 1768-1769.
Kirkon pohjoispuolella sijaitsee sakaristo eli papin pukeutumis-huone ja eteläpuolella entinen asehuone, joka nykyisin palvelee morsiushuoneena.
Kirkon 26 metriä korkea torni on aikoinaan toiminut meren-kulkijoiden suunnistusapuna.
Kirkon seinillä ja holvissa on Mikael Toppeliuksen ja Emanuel Granbergin maalaamat hirsimaalaukset vuosilta 1785-1786 ja 1795.
Lähde: Kempeleen seurakunta