Väestönkasvun hurja tahti on ollut Kempeleessä tiedossa jo jonkin aikaa.
Alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntija Timo Aron Twitterissä julkaisemasta kartasta käy ilmi, että Kempele on suomen kunnista myös pitkällä aikavälillä ylivoimainen ykkönen suhteellisen väestönkasvun osalta.
Tilastokeskuksen tietoihin perustuvasta kartasta selviää, että Kempeleen väestö on kasvanut vuosina 1972–2018 yhteensä 287,4 prosenttia. Vuoden 2019 alussa Kempeleen asukasluku oli 17 923.
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi näkee kehityksen taustalla useita eri syitä.
– 70-luvulla sysäyksen nykykasvulle antoivat uudet työpaikat, kun kuntaan perustettiin ensimmäiset merkittävät työllistävät yritykset kuten Pohjolan Kaapeli ja Kumitehdas
Lohen mukaan alueelle syntyi positiivinen kehä, kun kunnalla oli tarjota työpaikkojen perässä muuttaneille myös tontteja. Samalla palveluita kehitettiin asukkaiden tarpeita vastaamaan.
Muina syinä Kempeleen menestykselle Lohi näkee muun muassa kunnan liikenteellisesti edullisen sijainnin ja maantieteellisesti pienen pinta-alan, joka luo edellytykset järjestää palvelut kustannustehokkaasti. Hän korostaa keskuskaupunki Oulun menestyksen merkitystä myös Kempeleen hyvinvoinnille.
Jatkuvaan kasvuun liittyy myös haasteita, Lohi sanoo.
– Meillä on jatkuva investointien tarve, ja rahasta puute, varsinkin kun valtio on vähentänyt omaa osuuttaan ja kuntien kantotaakka palvelukustannuksista on kasvanut.
Myös väestön suuri vaihtuvuus kunnassa asettaa Lohen mukaan paineita: eri palveluiden tarve saattaa vaihdella nopeastikin väestöpohjan muuttuessa.
Kaiken kaikkiaan Lohi on kuitenkin tyytyväinen.
– Nämä haasteet ovat meillä pysyvä olotila, ja mieluummin kamppaillaan kasvuhaasteiden kuin muiden haasteiden kanssa. Kempele tunnetaan vahvan positiivisena ja dynaamisena paikkana, jossa asiat etenevät ripeästä, palvelut toimivat ja arki on sujuvaa.
Limingassa taustalla osittain samoja tekijöitä kuin Kempeleessäkin
Toinen suuri kasvaja Suomessa on Liminka, joka on kasvanut suhteellisesti viidenneksi eniten. Limingassa ajanjaksolla 1972–2018 kasvua on tullut 163,4 prosenttia. Limingan asukasluku vuoden 2019 alussa oli 10 161.
Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala näkee kunnan kasvun taustalla monia samanlaisia tekijöitä kuin Kempeleessäkin.
– Erinomainen sijainti Oulun lähellä, onnistunut maapolitiikka jolla on pystytty tarjoamaan ihmisten tarpeiden mukaisesti tontteja sekä tietysti onnistuneesti toteutetut peruspalvelut, Rajala luettelee.
Huomattava osa Limingan väestöpohjasta koostuu hänen mukaansa paluumuuttajista.
– Monella täällä asuvalla on juuret maalla, mutta he ovat opiskelleet esimerkiksi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa kaupungissa ja muuttaneet sitten takaisin.
Limingan teettämissä asukastutkimuksissa yksi tärkeimpiä vetovoimatekijöitä on turvallisuus. Rajala nostaa esille myös sujuvat palvelut ja toimivan terveydenhuollon.
– Käytännön tasolla palaute on sitä, että täällä pääsee esimerkiksi terveyskeskukseen ja lääkärille nopeasti.
Limingan haasteina Rajala näkee pitkälti samoja asioita kuin Kempeleessäkin.
– Kun kuntaan on muuttanut paljon asukkaita, on vaadittu myös organisaatiolta ketteryyttä. Jos ollaan esimerkiksi kesällä huomattu, että tarvitaan syksyksi uusi päiväkoti, on asia pystytty hoitamaan nopeasti ja päivähoito järjestämään kaikille.
Väestönkasvu luo paineita kunnan taloudelle.
– Olemme ottaneet vastikään käyttöön kaksi päiväkotia ja nyt aletaan saneeraamaan lukiota. Rahoituksen suhteen on siis tiukkaa ja taloudenpidon täytyy olla tarkkaa.
Samoin kuin Kempeleen kunnanjohtaja Lohi, haasteet Rajala näkee viime kädessä positiivisena.
– Ne (investoinnit) ovat tulevaisuutta, osoitus elinvoimaisuudesta ja myönteinen asia.