Kempeleen kunnan väestönkasvu on hurjaa luokkaa. Tammikuusta heinäkuuhun kunnan väkiluku kasvoi suhteellisesti mitaten koko maan kovinta vauhtia.
Alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntija Timo Aron Twitteriin julkaisemasta kartasta käy ilmi, että ylipäänsä plussalla oli vuoden alkupuolen aikana vain 87 kuntaa. Väkiluku oli puolestaan laskussa 224 kunnassa.
Kempeleen lisäksi suhteellisen kasvun viiden kärjessä olivat Kerava, Järvenpää, Lieto ja Vantaa.
Ii oli listalla jopa ykkösenä, mutta sen kohdalla kyse on teknisestä väestönlisäyksestä, kun Jakkukylä liittyi osaksi Iitä vuodenvaihteessa. Ehkä hieman puskista varsin korkealle suhteellisen kasvun listalla tunkeutui Pohjois-Pohjanmaalta myös Kärsämäki.
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi näkee, että Kempeleen väestönkasvun takana on fiksulla kehittämistyöllä synnytetty vetovoima ja elinvoima.
– Kaikki lähtee siitä, että meille halutaan asumaan ja yrittämään.
Asuntotuotannolla kuntaan mahdollistetaan sujuva muutto. Syntyvyys on pysynyt hyvänä eikä notkahdusta ole tullut.
Vieressä sijaitseva iso Oulu koulutusmahdollisuuksineen puolestaan luo vetovoimaa Kempeleellekin. Kunnanjohtajan mukaan kunnan palvelutkin saavat pääosin kiitosta.
Näistä palasista muodostuu yhtälö, jonka myötä tammikuun alusta kesäkuun loppuun mennessä kunnan väkiluku kasvoi peräti 249 ihmisellä. Kunnan väkiluku oli lähes puolentoista prosentin lisäyksen myötä 17 784 henkeä.
Vuoden ensimmäisen puolikkaan lisäys oli samaa luokkaa kuin viime vuosina on ollut koko vuoden kasvu.
– Näin vahva väestönkasvu on jossain määrin yllättänyt meidätkin, Lohi toteaa.
Aiempien vuosien kasvu on ollut 1,3-1,5 prosentin tietämillä. Tuo kasvuvauhti on kunnanjohtajan mukaan pitkällä aikavälillä passeli Kempeleelle.
– Puolentoista prosentin kasvun kestämme, ja sen me oikeastaan tarvitsemmekin.
Vahva väestönkasvu luo joka tapauksessa paineita palvelutuotantoon. Investointeja on pakko tehdä.
– Kasvukuntana olemme tottuneet siihen, että joudumme koko ajan investoimaan kouluihin ja päiväkoteihin. Kasvu on positiivinen asia, mutta siitä toki väistämättä seuraa kustannuspaineita.
Kunta pyrkii hallitsemaan väestönkasvua tonttikaupalla. Kunta luovuttaa vuosittain 40 omakotitalotonttia. Näiden lisäksi asuntoja syntyy rivitaloihin ja kerrostaloihin.
Mihin Kempeleen kasvuvauhti sitten tänä vuonna yltää, kun alkuvuosi on ollut hurja? Tasaisen vauhdin taulukolla kasvuluku voisi olla jopa kolmen prosentin luokkaa.
Kunnanjohtaja Lohi ennakoi, että kasvu hiukan tasaantuu loppuvuodesta ja yltää lopulta 2-2,5 prosentin haarukkaan.
Joka tapauksessa viimeistään ensi vuonna Kempeleessä on yli 18 000 asukasta.