Oulun kaupungin ja muutaman lähikunnan päättäjille keskiviikkoaamu tarjosi myönteisen uutisen. Tuoreen selvityksen mukaan Oulun seutu on maan kolmanneksi elinvoimaisin kaupunkiseutu Helsingin ja Tampereen seudun jälkeen. Neljäntenä on Turun seutu.
Oulun kaupunki taas on 20. elinvoimaisin kunta Manner-Suomen 293 kunnan joukossa.
Elinvoimavertailun on tehnyt suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP Finland. Vertailu tarkastelee kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa sekä kykyä sopeutua tulevaan. Tarkempiin mittareihin kuuluvat esimerkiksi työllisyys, ansiotaso, väkiluvun muutos, syntyvyys ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä.
Oulu nosti viimevuotisesta sijoitustaan kolmella pykälällä. Huomiota herättää se, että ylistetty ja kadehdittu Tampere on vain yhtä pykälää Oulua edellä sijalla 19. Yrittäjäystävällisyyden ykköskaupungin maineessa kellivä Seinäjoki jäi niukasti Oulun taakse.
Kuten Kalevan uutinen kertoi Kempeleen sijaluku on 15 ja Limingan 36. Muita Oulun seudun kuntia ei 50 parhaan joukosta löydy. Listan ykkönen on Pirkkala, kakkonen Espoo ja kolmonen Helsinki.
Merkillepantavaa WSP:n elinvoimavertailussa on se, että iso osa 20 parhaan joukossa olevista kunnista on maan suurimpia kaupunkeja ja näiden lähinaapureita. Kärjistäen voi sanoa, että jos suuren kaupungin kehyskunta ei menesty, sitä johtavat väärät henkilöt.
Itseruoskinta on Oulussa vanha perinne. Puhutaan esimerkiksi jappasusta, aikeiden ja päätösten hitaasta toteutumisesta. Puheelle on perusteita, vaikka ongelma koskekaan vain Oulua.
Joskus toimeenpanoja hidastaa rahan puute, joskus valitukset. Ankaran itsekritiikin hyvä puoli on joka tapauksessa se, että se asettaa päättäjille tervettä painetta.
Perusteltua kritiikkiä pitää kyetä sietämään, ottaa siitä opiksi eikä syyttää viestintuojaa. Oulu ei esimerkiksi ole menestynyt järin hyvin Elinkeinoelämän keskusliiton kuntaranking-selvityksissä. Tulokset on otettu kaupungin organisaatiossa vakavasti ja tilannetta pyritään korjaamaan.
Toisaalta itseruoskinta saattaa luoda kaupungista kohtuuttoman huonon kuvan ja peittää alleen vahvuudet.
Vastikään Oulu oli jälleen ykkönen, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) mittasi, miten maan suuret kaupungit ovat järjestäneet mahdollisuuksia terveyttä edistävään liikuntaan. Hyvät liikuntamahdollisuudet taas edistävät nykytermein ilmaistuna sekä kunnan veto- että pitovoimaa.
Brittiläisen Institute for Quality of Life -yrityksen tämänvuotisessa mittauksessa, jossa oli mukana noin tuhat suurta tai keskisuurta kaupunkia eri puolilta maailmaa, Oulu oli sijalla 13. Mittauksessa arvioidaan monilla mittareilla, millaiset edellytykset kaupungeissa on hyvään elämään. Suomesta Oulun edellä oli vain Helsinki.
Ei huono meriitti tuokaan. Oululla on ominaisuuksia, joita pitkään kaupungissa asuneetkaan eivät aina edes hoksaa.