Tarttuuko kaupassa usein käteen joku kaupan oman merkin tuote kuten Pirkka, Coop tai Rainbow?
Ei ole ihme, jos niin käy. Kaupan omien merkkien – tai kuten niitä monesti kutsutaan private label -tuotteiden – määrä kaupan hyllyillä on jatkuvasti lisääntynyt. Niiden markkinaosuus on jo lähes 30 prosenttia kaupan myynnistä.
Suosiolle on syynsä. Kuluttajat mieltävät kaupan omat merkit edullisiksi ja riittävän laadukkaiksi.
Kauppa puolestaan vauhdittaa omien merkkiensä myyntiä laittamalla tuotteet esille houkutteleville paikoille.
Omien merkkien suosiolle on hyvä perusteet. Niistä saatava hintamarginaali on suurempi kuin elintarviketeollisuuden omien brändien vastaavissa tuotteissa.
Kaupalla on private label -tuotteiden kautta kaksoisrooli. Se kilpailuttaa ja ostaa brändivalmistajien tuotteita hyllyihinsä. Samalla se myy kaupan omalla tuotemerkillä valmistettuja tuotteita kilpailemaan brändituotteiden kanssa.
Kauppa pystyy näin hallitsemaan tuotteiden valmistajien kustannusrakennetta ja pääsee kiinni elintarviketuottajien dataan.
Elintarvikeyhtiöitä voidaan myös painostaa sillä, millaisen paikan yhtiön omat brändituotteet kaupan hyllyillä saavat.
Päivittäistavarakauppa on Suomessa vahvasti keskittynyttä. Markkinoita hallitsevat kaksi suurta – S-ryhmä ja K-ryhmä – sekä yksi keskisuuri Lidl.
Kaupan vahva rooli elintarvikemarkkinoilla ilmenee muun muassa siinä, että alan yritykset tekevät vuodesta toiseen hyvää tulosta.
Samalla kun kauppa lihoo, muut ruokaketjun palaset riutuvat. Kaupan vahvasta roolista kärsii ruokaa valmistava teollisuus.
Se siirtää omaa tuskaansa maataloustuottajille painamalla hintoja alas. Viljelijäväestö on joutunut kiristämään kukkaroidensa nyörejä tuntuvasti viimeksi kuluneina vuosina.
Huoli on tunnistettu ja tilanteeseen haetaan korjausta. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vahvistaa ruokaketjun heikompien lenkkien asemaa.
Käytännössä lakimuutoksella halutaan rajoittaa kaupan mahdollisuuksia määrätä elintarvikeketjussa. Yhtenä tavoitteena on suitsia private label -tuotteiden myötä syntyneitä vääristymiä ruokamarkkinoilla.
Lakiesitys elintarvikemarkkinalain muutoksista annetaan eduskunnalle lähiaikoina. Sillä halutaan kieltää kaupan omien merkkien suosiminen esimerkiksi tuotteiden esillepanossa. Lisäksi lakiesityksellä pyritään parantamaan elintarvikeyritysten neuvotteluehtoja kaupan kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Kohtuuttomat sopimusehdot kiellettäisiin, Kauppa ei voisi enää vaatia tarpeettomia tietoja tavarantoimittajilta. Jos tavarantoimittaja vie epäilyt tutkittaviksi, jää kaupan tehtäväksi todistaa, että kyse ei ole kostotoimista.
Kahden osapuolen välisen kaupankäynnin sääteleminen lailla on aina vaikeaa. Muun muassa liikesalaisuudet hankaloittavat avointa tietojen vaihtoa.
Kaupalle lakiesitys ei ymmärrettävästi maistu. Kaupan liitto ry katsoo, että lakiesitykseen kirjatuilla muutoksilla puututaan merkittävällä tavalla elinkeinovapauteen ja vääristetään markkinoiden toimintaa. Kaupan lobbauksen mielestä syntyy turhaa sääntelyä.
Kauppa pelottelee, että toteutuessaan lakimuutos nostaa ruuan hintaa. Se on vahva argumentti tilanteessa, jossa ruuan hinta on viimeksi kuluneiden vuosien aikana noussut jo rajusti.
Lakiesityksen perustelujen mukaan huoli ruuan hinnannoususta on turha. Kilpailu pitää huolen siitä, että hinnat pysyvät kurissa.
Me kuluttajat kaipaamme edullisia ja laadukkaita elintarvikkeita. Parhaiten tähän toiveeseen vastataan siten, että koko elintarvikemarkkina toimii reiluin pelisäännöin. Kuluttajan etu on se, että koko ruokaketju voi hyvin, ei vain vahvin lenkki.
.