Katso video: Kepussa kan­sal­lis­pu­ku on retroa – Näl­kä­maan laulu kajahti lip­pu­mars­sil­la

Keskustan puoluekokous huipentui lippumarssiin, jonka loppusuora Seinäjoki-areenan edessä muodostui maakuntalaulujen kilpalaulannaksi.

Kihniöläinen Ritva Markkola (vas.) ja torniolainen Katri Kulmuni ihastelivat toistensa kansallispukuja ennen lippuparaatin alkua. Markkola kertoi äänestäneensä Kulmunia varapuheenjohtajaksi, mutta oli pahoillaan, ettei keskustan puoluejohtoon valittu Seinäjoella muita naisia kuin Kulmuni.
Kihniöläinen Ritva Markkola (vas.) ja torniolainen Katri Kulmuni ihastelivat toistensa kansallispukuja ennen lippuparaatin alkua. Markkola kertoi äänestäneensä Kulmunia varapuheenjohtajaksi, mutta oli pahoillaan, ettei keskustan puoluejohtoon valittu Seinäjoella muita naisia kuin Kulmuni.
Kihniöläinen Ritva Markkola (vas.) ja torniolainen Katri Kulmuni ihastelivat toistensa kansallispukuja ennen lippuparaatin alkua. Markkola kertoi äänestäneensä Kulmunia varapuheenjohtajaksi, mutta oli pahoillaan, ettei keskustan puoluejohtoon valittu Seinäjoella muita naisia kuin Kulmuni.
Kuva: Lauri Nurmi

Keskustan puoluekokous huipentui lippumarssiin, jonka loppusuora Seinäjoki-areenan edessä muodostui maakuntalaulujen kilpalaulannaksi.

– Nälkämaan laulu kaikui kovimmin, innostui kuhmolainen Tuomas Kettunen.

– Talvivaara alkaa tämän jälkeen tuottaa, hän valoi uskoa.

Keski-Suomesta marssille pääsi kymmenkuinen vauva, jonka äiti tosin arveli, ettei pienokainen ollut marssin nuorin. Sylivauvakin oli kuulemma nähty paraatissa.

– Mikä se on tämä tauti, josta ei parane. Se on keskustalaisuus. Aina vain pitää päästä tänne puoluekokoukseen. Minut valittiin 2006 Oulussa kunniajäseneksi. Olen ollut ihan nuoruudesta asti keskustalainen. Meitä on ollut kolmessa polvessa. Isäni, minä ja poikani, kahdeksankymppinen Ritva Markkola Kihniöstä kertoi – ja tietysti Parkano-Kihniön alueen kansallispuvussa.

– Keskustalaisuus on jotain sellaista, mihin jää kiinni. Päätökset eivät aina mene niin kuin itse haluaisimme, mutta siitä huolimatta täytyy aina ajatella laajempaa kokonaisuutta, miten on toimittu, Markkola evästi puolueen uutta varapuheenjohtajaa.

Kihniöläinen Ritva Markkola (vas.) ja torniolainen Katri Kulmuni ihastelivat toistensa kansallispukuja ennen lippuparaatin alkua. Markkola kertoi äänestäneensä Kulmunia varapuheenjohtajaksi, mutta oli pahoillaan, ettei keskustan puoluejohtoon valittu Seinäjoella muita naisia kuin Kulmuni.
Kihniöläinen Ritva Markkola (vas.) ja torniolainen Katri Kulmuni ihastelivat toistensa kansallispukuja ennen lippuparaatin alkua. Markkola kertoi äänestäneensä Kulmunia varapuheenjohtajaksi, mutta oli pahoillaan, ettei keskustan puoluejohtoon valittu Seinäjoella muita naisia kuin Kulmuni.
Kuva: Lauri Nurmi

Markkola oli äänestänyt varapuheenjohtajaksi torniolaista 28-vuotiasta naista, kansanedustaja Katri Kulmunia.

Kulmunin mukaan kansallispuvut ovat kepunuorison parissa retroa.

– Aikanaan kansallispuku on ollut juhlapuku, kun rouvat ovat tulleet tänne ja halunneet näyttää omaa kotiseutuaan, josta he ovat ylpeitä. Nuoret ovat keskustassa tänä päivänä tosi ylpeitä kansallispuvuista. Instagramissa on kovasti jaettu kuvia oman kotiseudun puvuista, ja niitä etsitään isoäitien kaapeista, vuokrataan ja lainataan ja vertaillaan. Se on hienoa suomalaista käsityökulttuuria, joka on aika elävää keskustassa.

– Minun pukuni on Peräpohjolan puku. Se on mummoni puku, mutta äitini on tehnyt sen. Toivon, että saan pukua mummolta aina lainata. Aika harvoin tulee tilaisuuksia, jolloin kansallispukua voi tänä päivänä käyttää. Se on aina juhlahetki, kun kansallispukua saa käyttää, Kulmuni hymyilee.

Peräpohjolan puku on väreiltään kirkas.

Kulmuni tunnustaa, ettei tiedä värien taustaa, mutta on poliitikkona valmis esittämään arvauksen.

– Voisiko värikkyys tulla länsirajan ja Ruotsin läheisyydestä? Alue on ollut vauraampaa seutua. Ehkä puku on siksi väreiltään iloisempi ja kepeämpi kuin joillakin alueilla, Kulmuni pohtii.

Markkola toivoo, ettei kansallispukuintoilu muutu nuorison keskuudessa kilpavarusteluksi.

– Puvut voivat maksaa tuhansia euroja, eikä sellaisiin ole kaikilla varaa, kihniöläinen varoittaa vertailun vaaroista.

Kulmuni nyökyttelee ja kannustaa ompelemaan pukuja itse.