Vihdoin, 17 vuotta kestäneen yhtäjaksoisen kampanjoinnin juhlallisena päätöksenä järki voitti ja koko Sanginjoen ulkometsä suojeltiin. Toisen puoliskon suojelu mahdollistui, kun siitä tarjottiin mittava summa.
Suurenmoisesta ratkaisusta on huikean sitkeiden luonnonsuojelijoiden ja upean Koneen Säätiön lisäksi suuri ja vilpitön kiittäminen myös Oulun kaupunkia. Isot taputukset kaikille asianosaisille.
Kyllä muitakin hyviä päätöksiä tehdään, ja niistä tulisi aina muistaa iloita ja kiittää.
Ikävä kyllä luontoa koskevissa päätöksissä pääpaino on silti edelleen huonoissa, luontoa tuhoavissa ja ilmastonmuutosta kiihdyttävissä ratkaisuissa. Siksi on vaikea ehtiä antamaan ansaittua kiitosta silloin, kun on tehty hyvää työtä. Se on todella ikävää.
Viime aikoina Oulun kaupunki on elämän tuhoamisen saralla kunnostautunut uhkaamalla muutamia viimeisiä monimuotoisen metsän rippeitä ja uhanalaisen tyyppistä suota.