Kä­pä­län­kul­man kas­vo­jen­ko­hot­ta­ja Oulussa – kak­si­tois­ta on ker­ros­lu­ku Oulun Mars­kin­puis­ton A-osas­sa

Käpälänkulma on vain pari korttelin päässä kauppakeskus Valkeasta ja As Oy Pajarinkulmasta eli ydinkeskustan ensimmäisestä kahdentoista kerroksen kolossista.

-
Kuva: Ville Kimpimäki

Asunto Oy Oulun Marskinpuisto (A-osa). Lehto Asunnot. Suunnittelu LUO Arkkitehdit Oy.
Asunnot A101/107, 3-4h+kt+s, 76,5 neliötä. Mh. 179 991,5–198 922,16 euroa (vh. 599 000– 662 000 euroa).

Etenkin vanhemmille oululaisille muistorikkaan Kiistolan korttelin rakennuskanta on ollut tällä palstalla esillä aiemminkin, sillä tammikuussa 2017 pohdittiin As Oy Kirjokulman silminnähden raikastunutta ilmettä. 

Nyt hypätään viereiseen nurkkaan eli paikkaan, joka tunnetaan tutummin nimellä Käpälänkulma.

Rakennuspaikka on vain pari korttelin päässä kauppakeskus Valkeasta ja As Oy Pajarinkulmasta eli ydinkeskustan ensimmäisestä kahdentoista kerroksen kolossista.

Kaksitoista on kerrosluku myös As Oy Oulun Marskinpuiston A-osassa, jossa katutaso on luonnollisesti varattu liiketiloille.

Loput kerrokset täyttyvät asunnoista, joita kulman tornissa on 108. Niihin päästään muuttamaan vasta seuraavan vuosikymmenen puolella.

Tontilla oli vielä hetki sitten 1970- ja 1980-lukujen taitteen tyly beigeillä klinkkeripäällysteisillä elementeillä kuorrutettu toimistotalo eli Kirkko-Albertti, jonka ohi aika oli ajanut niin kaupunkikuvallisella, toiminnallisella kuin tekniselläkin alueella.

Harva jää sitä kaipaamaan, mutta luultavasti korttelin kasvojenkohottajaankin tottuminen ottaa aikaa – ulkoarkkitehtuuri ei nimittäin ole aivan tavallisimmasta päästä.

Veistoksellisesti muotoiltu A-osa koostuu kahdesta päällekkäin olevasta noppamaisesta massasta ja Albertinkadun suuntainen matalampi B-osa liittyy alempaan massaan saumattomasti.

Talon metkasti kaartuva ulkokuori on kuitenkin samanlaista silmänlumetta kuin Heinäpään lieriötornissa. Pohjaratkaisut ovat siis tavanomaisen suorakulmaisia ja julkisivu saa muotonsa parvekkeista.

Monissa asunnoissa tämä kylläkin tarkoittaa ongelmallisen muotoisia ulokkeita, jotka ovat jotakin parvekkeen ja ranskalaisen parvekkeen välimaastosta.

Ylimpien kerrosten 3–4 huoneen asunnoissa Kirkkokadun puolella on kuitenkin ihan tavallinen suuri parveke. Puistonäkymää ei ole, mutta näköalat keskustan kattojen yli Rommakonselän suuntaan korvaavat sen tietysti moninkertaisesti.

Makuuhuoneista tähyillään tuomiokirkon suuntaan.

-
Kuva: Ville Kimpimäki

Asuntotyyppi on yksi niistä harvoista, joissa ei ole rakennuttajan kohteissaan suosimaa tekniikkastudiota eli tehdasvalmisteista tilaelementtiä, joka käsittää niin keittiön kuin kylpyhuoneenkin kalusteet ja varusteet.

Sijainnin ollessa vapaa on keittotila varsin näppärästi suoran kulkuyhteyden päässä eteisestä. Työtasot ovat hieman pirstaleiset ja jääkaapille joutuu juoksemaan lieden äärestä melkoisen matkan, mutta toisaalta kylmäkalusteet rajaavat oleskelutiloista juuri sopivan alueen ruokapöydälle.

Parvekkeen liukulasiovi on aavistuksen hankalassa paikassa ja keskelle olohuoneen ikkunaa sijoittuvan pilarin paikka niinkin kiusallinen, että vaihtoehtoisen ratkaisun pohtiminen tuntuisi tässä oikeasti tarpeelliselta.

Asunnon toiminnallisuutta ajatellen olisi ollut parempi ratkaisu sijoittaa kylpyhuoneen ovi makuuhuonekäytävän puolelle.

Mutta kuinkahan käytännöllinen mahtaa olla lasinen liukuovi makuuhuoneen ovena?

Ilmoita asiavirheestä