Viime aikoina on laajalti keskusteltu kansanedustajien avustajista. Aihe nousi tällä kertaa esille, kun ilmeni lähisukulaisen nimeäminen tehtävään. Sukulaisuus ei ole minkään lain perusteella este, eikä saa sitä olla, mutta keskustelua se vähimmillään herättää.
Jokainen kansanedustaja voi halutessaan nimetä avustajan itselleen. Avustajan palkan maksaa eduskunta valtion varoista. Palkka määräytyy avustajan kokemuksen mukaan rajoissa 2 800– 4 000 euroa kuukaudessa.
Tuntuu vähän oudolta, että kansanedustajalla on oikeus nimetä avustaja omien tehtäviensä hoitajaksi, kun ei itse ehdi, on laiskanpuoleinen tai ei ole jostakin syystä kykenevä hommaansa hoitamaan.
Pahimmillaan kansanedustajien avustajina valtion kustantamana voi samaan aikaan olla jopa 200 henkilöä. Tämä tulee maksamaan meille veronmaksajille 560 000–800 000 euroa kuukaudessa. Vuodessa verovaroja kuluu avustajien palkkaukseen 6,72–9,6 miljoonaa euroa, kun lasketaan vain pelkät palkkakustannukset, muut kulut nostavat vielä summaa.
Saattaapa olla vaikea löytää toista työnantajaa, joka maksaisi työntekijälleen mukisematta avustajan palkkion vaikkapa sillä perusteella, että työntekijä ei kiireiltään ehdi hoitaa tehtäviään.
Ehdottaisin kansanedustajien avustajien palkanmaksun lopettamista näinä aikoina, kun leikkauksia on jatkuvan velaksi elämisen lopettamiseksi tehtävä. Kansanedustaja voisi palkata itselleen avustajan, mutta hänen tulisi maksaa avustajansa palkka kaikkine kuluineen omasta pussistaan.
Toinen leikkausehdotus on kansanedustajien määrän vähentäminen niin, että heidän määränsä olisi vaikkapa sata. Muhkea säästö veronmaksajille siitäkin tulisi.
Oiva Välikangas
Ii