Kolumni

Kan­sal­lis­teat­te­rin roo­li­tus­me­tak­ka on jälleen yksi osoitus siitä, kuinka taiteen te­ke­mi­nen on ah­taal­la

Mikäli taiteilijat haluavat jatkossakin säilyttää ilmaisunvapautensa, heidän tulee toimia kuten Kansallisteatteri eikä taipua somessa raivoavien ääriryhmien ennakkosensuurivaatimuksiin, kirjoittaa Tero Vainio.

Olen lopen kyllästynyt paasaamaan aikamme idioottimaisesta identiteettifiksaatiosta, mutta minkäs teet, kun uusia tapauksia tupsahtelee melkein päivittäin.

Nyt sitten kohistiin Kansallisteatterin tekemästä versiosta Pedro Almodóvarin elokuvasta Kaikki äidistäni.


Näyttelijä Janne Reinikainen ehti saada jo potkut roolistaan, kun nostettiin metakka, ettei cis-mies (nykyajan munkkilatinan termi tavalliselle ihmiselle, joka kokee syntyneensä oikeaan sukupuoleen) voi esittää transihmistä.

Kansallisteatteri onneksi peruutti irtisanomispäätöksensä, kun se selvitti itselleen, että hahmo ei olekaan transihminen (henkilö joka identifioituu toiseen sukupuoleen) vaan transvestiitti (mies joka haluaa vain pukeutua naiseksi).

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut