Suomea kutsutaan korkean luottamuksen maaksi. Arjessa se tarkoittaa sitä, että toisen sanaan voi yleensä luottaa, hallinnollisella ja poliittisella tasolla sitä, että viranomaiset kohtelevat kansalaisia tasapuolisesti, noudattavat lakeja ja edistävät työssään yhteistä hyvää.
Heinäkuussa julkistettu OECD-järjestön tekemä tutkimus kertoo, että suomalaisten luottamus hallintoa kohtaan on heikentynyt. Vuoden 2021 mittauksessa luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin oli reilut 60 prosenttia, tuoreessa raportissa vajaat 50 prosenttia.
Kansainvälisesti uusikin lukema on edelleen hyvä, mutta suunta on väärä.
Raportista ei selviä, mikä suomalaisten luottamusta on rapauttanut. Joka tapauksessa korruptiotapauksia tai virka-aseman väärinkäyttöä on tullut ilmi esimerkiksi puolustusvoimissa, poliisissa, ministeriöissä ja jopa valtiontalouden tarkastusvirastossa.
Viime viikkoina otsikoissa on ollut oikeudenkäynti, joka liittyy henkilökohtaista lahjusta marjayritykseltä kärttäneeseen työ- ja elinkeinoministeriön korkeaan virkamieheen.
Tietoon tulleita tapauksia on edelleen vähän, mutta nekin saattavat nakertaa kansalaisten uskoa viranomaisiin. Tuota luottamusta on perustellusti kutsuttu yhteiskunnalliseksi pääomaksi, eikä sitä kannata hukata.
Myös Oulusta on tuore tapaus, joka heikentää kansalaisten luottamusta viranomaisten puolueettomuuteen.
Taannoisessa rasisminvastaisessa mielenosoituksessa Oulussa siviiliasuinen poliisi kuvasi osallistujia ja kantoi paitaa, jossa oli entisen rotuerottelumaa Rhodesian armeijan tunnus. Armeija taisteli maan sisällissodassa valkoisen vähemmistön ylivallan puolesta.
Kyseinen poliisi ei ollut paikalla niin sanotussa peitetehtävässä, johon olisi voinut kuulua rasismilta haiskahtavan asusteen käyttö. Kyse oli siis vähintään vakavasta harkintakyvyttömyydestä, joka väistämättä tekee hallaa poliisiin kohdistuvalle luottamukselle.
Toivottavasti asian tämä puoli on Oulun poliisilaitoksessa ymmärretty.
Luottamus poliisiin on Suomessa ollut maailman huippua. Usean tutkimuksen mukaan kansalaisista noin 90 prosenttia luottaa poliisiin. Se on poliisin toimintaa ja yhteiskunnan turvallisuutta tukeva vahvuus.
Poliisissa ilmenneiden rötösten määrää voi suhteuttaa siihen, että maassa nyt työssä olevien poliisien määrä on noin 7 500. Sen kokoiseen ihmisjoukkoon osuu monenlaisia tapauksia. Kun kyse on viranomaisista, yksittäisiäkään laittomuuksia tai muuta kyseenalaista toimintaa ei voi sivuuttaa olankohautuksella.
Poliisin ydintehtäviin kuuluu lakien kunnioittamisen valvonta. Kaikkein tarkimmin sen tulee pitää huolta siitä, että laki ja yhteiskuntarauhan ylläpito on kunniassa sen omassa toiminnassa.
Oulu taas ei tarvitse yhtään uutta näyttöä kaupungissa esiintyvästä vieraskammosta.