Autot: Au­ton­raa­to muuttui ou­lu­lai­sen tu­nin­ki­ker­hon hal­lis­sa 30 000 euron sau­na-au­tok­si

Kaleva Live: Koi­vu­lan tilan lehmät kir­ma­si­vat lai­tu­mel­le Mu­hok­sel­la

Koti-Kaleva: Ou­lu­lais­per­heen re­mon­tit tehdään nol­la­bud­je­til­la – tar­vik­keet han­ki­taan omista va­ras­tois­ta ja ros­ka­la­va­ryh­mäs­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Pääkirjoitus
Tilaajille

Kansa kaipaa po­li­tii­koil­ta suoraa kantaa Natoon – jä­se­nyys­pää­tök­sen turha vit­kut­ta­mi­nen ei ole vii­sas­ta

Mielipidemittausten mukaan kansalaiset haluavat Suomen Natoon. Vahva kannatus helpottaa poliittisten päättäjien työtä. Nato-ratkaisua ei pidä viivyttää turhan päiten, sillä turvallisuusympäristö on muuttunut ratkaisevasti.

Suomi tekee yhden itsenäisyytensä ajan suurimmista turvallisuuspoliittisista ratkaisuista, kun eduskunta tekee päätöksen siitä, hakeeko Suomi puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Vielä ei tiedetä, milloin päätös tehdään.

Vaihtoehtoja on kaksi: liittyminen 30 maan muodostamaan liittoumaan tai jääminen sen ulkopuolelle. Molemmat ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

Tilannekuva on muuttunut huomattavasti talven aikana. Vladimir Putinin Venäjä on murskannut huolella vaalitun eurooppalaisen turvallisuusrakennelman hyökkäämällä naapurimaahansa Ukrainaan. Siinä ohessa on kaatunut iso osa Suomen perinteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua.

Suomella on ollut kansainvälisten kriisienkin aikoina hyvät kahdenväliset suhteet Venäjään.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.