Energian raju kallistuminen ja Ukrainan sota ampuivat kolmisen vuotta sitten ruoan hinnan kovaan nousuun myös Suomessa. Vuoden 2022 lopussa elintarvikkeiden hinnat olivat viitisentoista prosenttia korkeammat kuin vuoden alussa.
Etenkin vähävaraisille kansalaisille tilanne merkitsi sokkihoitoa: mitä vähemmän tuloja, sitä suurempi osa niistä kuluu välttämättömiin menoihin, ruokaan ja asumiseen.
Viime keväänä ruoan hinnan nousu vaihtui jo lieväksi laskuksi. Tuoreimman lukeman kertoi tiistaina Tilastokeskus. Ruoan hinta oli päättyneen joulukuun lopussa 1,2 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten.
Ruoan reaalihinta on kuitenkin jäänyt korkeammalle kuin mistä se runsaat kolme vuotta lähti nousuun.
Tämän kuun alussa moni ruokakauppojen hintalappu meni vaihtoon. S-ryhmä ilmoitti pudottavansa 600 tuotteen hinnan. Hintojen lasku koskee kaikkia Xtra-sarjan tuotteita ja lähes kahtasataa merkkituotetta.
K-ryhmä tuli saman tien perässä ja iski pöytään kaksi kertaa kovemman lukeman: noin 1 200 perustuotteen hinta putoaa. Alennukset koskevat noin tuhatta merkkituotetta ja paria sataa Pirkka-tuotetta.
Ruokakaupan kolmonen Lidl ei luvannut samanlaista rytkäytystä vaan kertoi, että hintoja lasketaan ketjun myymälöissä jatkuvasti ilman että tästä pidetään ääntä.
Lidlista tuleva hintapaine on kuitenkin ainakin osasyy kahden kauppajätin päätöksiin. Paikallaan polkevaa vetovoimaansa vahvistaakseen ketju uudisti vuosi sitten vaatimattoman etuohjelmansa houkuttelevammaksi ja näyttää onnistuneen. S-ryhmä ja Kesko iskevät nyt takaisin.
Ruokaostosten yhteydessä puhutaan paljon laadusta, terveellisyydestä ja vastuullisesta. Mutta jos rahat ovat tiukalla, ostoskärryn työntelijä katsoo tarkimmin hyllyn reunassa olevaa hintalappua. S-ryhmän selvitysten mukaan hinta on yhä keskeisin ostopäätöksiin vaikuttava tekijä. Yli kolmannes asiakkaista valitsee aina halvimman.
Epäselvää hintojenlaskuoperaatiossa on vielä se, kuka saa nyt vähemmän rahaa. Ruoan alkutuottaja, esimerkiksi suomalainen viljelijä, teollisuus kuten leipomot vai tinkivätkö kaupat omista katteistaan? Vanhastaan kaupan keskusliikkeiden neuvotteluvoima sekä alkutuottajien että teollisuuden suuntaan on ollut järeä.
Myös se, kuinka paljon kuluttajat lopulta hintojen alennuksista hyötyvät, on vielä epäselvää. Lopputulos riippuu siitä, mihin tuotteisiin alennukset osuvat ja kuinka reilusti hinnat putoavat. Mitä suurempi pudotus ja mitä yleisemmin käytetty tuote, sitä kauniimmin kuluttaja kiittää.
Alennuskampanjat kertovat, että ruokakaupan kilpailu toimii meillä ainakin kohtalaisesti. Suomeen on silti jo vuosia toivottu ainakin yhtä uutta toimijaa nykyisiä ketjuja piiskaamaan. Markkina-alueena Suomi vain on pieni, ja kaupan katteetkaan tuskin ovat enää sitä luokkaa kuin ennen Lidlin saapumista.