Lastenhuonetta tulee usein sisustettua lyhytnäköisesti, sillä lapset kasvavat nopeasti ja tarpeet muuttuvat. Tuntuu, ettei lyhytaikaisiin kalusteisiin viitsi myöskään satsata kovin isoja summia rahaa. Moni turhautuu jatkuvaan kalusteralliin: esimerkiksi sänkyjä saattaa lapsella olla ennen kouluikää jo kolmesta neljään eri kokoista. Huonekalumyyjä Leena Saari tietää tuskan.
”Nykyään ostetaan paljon vain senhetkiseen tarpeeseen. Huonekalut ovat kuitenkin periaatteessa pysyviä hankintoja, joita voitaisiin katsoa myös vuosien tai jopa vuosikymmenien päähän.”
Siinä missä olohuoneen kerran mietittyä sisustusta ei välttämättä tarvitse pistää kolmen vuoden välein uusiksi, kasvavat lapset tuovat väkisinkin muutosta. Pikkuvauvan huone halutaan sisustaa taaperon toimivaksi touhupaikaksi ja kouluikäisellä on omat, usein tarkatkin toiveensa oman huoneensa sisustuksen suhteen.
”Uutta ja erilaista ilmettä lastenhuoneeseen voi luoda esimerkiksi uusilla tekstiileillä, vaikka huonekalut pysyisivätkin samoina”, Saari vinkkaa.
Miten olisi sänky, tuoli tai työpöytä, jota lapsi voi käyttää vielä aikuisenakin? Tai vielä joskus jopa omilla lapsillaan?
”Moni ajattelee, että klassikkohuonekalut ovat kalliita. Mutta ovatko ne lopulta, jos lipastoa käytetään 30 vuotta?” Saari heittää.
Ja mikä sitten on kallista? Sekö vain, mikä tuntuu yksittäisen kuluttajan lompakossa? Se, että suosimme kertakäyttökalusteita, ei ole kovin pitkänäköinen ratkaisu. Huonekalujätettä kertyy huomattavat määrät.
”Huonekalut ovat sekajätettä, jonka otamme vastaan lajitteluareena Larelle. Emme ole tehneet laskelmia huonekalujätteen määrästä erikseen, mutta arvioisin, että noin 10 000 huonekalua vuodessa tuodaan jäteasemalle”, arvioi lajitteluareena Laren työnjohtaja Mika Inkala Oulun Jätehuollosta.
Lajitteluareena Larella käsitellään jätteet yhteensä 12 kunnasta, joissa on yhteensä noin 290 000 asukasta.
Kotimaisia klassikkokalusteita esitellessään Saari ei voi mitään sille, että yksi merkki on ylitse muiden.
”Kyllähän Muuramen kalusteet ovat sellaisia ikiaikaisia klassikoita. Usein asiakkaat tulevat hakemaan päivitystä olemassa olevaan kalustukseensa. Hoitopöydästä tehdään koulupöytä tai lapsen sängystä kerrossänky tai parvisänky. Monet huonekaluista ovat ehtineet kulkea jo vanhemmilta lapsille tai isovanhemmilta lapsenlapsille. Jatkuvuus on se juttu”, 30 vuoden uran huonekalukaupassa tehnyt Saari tietää.
Ensimmäiset Muuramet suunniteltiin 1950-luvulla ja ne ovat tuotannossa edelleen. Muita suomalaisten suosimia klassikkoja ovat muun muassa kotimainen Lundia ja ruotsalainen String.
”Kaikki kolme ovat muunneltavia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa eri elämänvaiheisiin. Mielestäni klassikot sopivat yhtä hyvin lapsille kuin aikuisillekin.”
Pääsyy klassikoiden kestävyyteen myös ulkonäöllisesti on Saaren mukaan ajaton muotoilu. ”Joidenkin asiakkaiden makuun nämä ovat liiankin moderneja. Näissä ei vuosiluku näy.”
Tietysti kalusterallia voi minimoida myös järjen käytöllä. Tarvitaanko vauvalle välttämättä hoitopöytä, vai hoituisiko vaipanvaihto pesukoneen, sängyn tai kodinhoitohuoneen työtason päällä? Entä tarvitaanko lapselle jatkettava sänky, vai voisiko tavallisen sängyn soveltaa taaperon mittoihin erillisen turvalaidan ja vaikkapa päätyyn sisustettavan lukunurkkauksen avulla? Jos nyt tehty hankinta ei joskus enää miellytäkään, klassikkoa ei tarvitse kärrätä kaatopaikalle.
”Klassikkohuonekalulla on aina myös jälleenmyyntiarvonsa”, myyjä muistuttaa.
Tämän huomaa helposti nettikirpputoreilla. Erityisesti Muuramen lastensängyt ovat siellä haluttua tavaraa, ja tiettyjä huonekaluja kyttäillään usein pitkäänkin, ennen kuin ne osuvat käytettyinä kohdalle. Ehkä ilmiöön liittyy myös hitunen nostalgiaa? Moni nykyvanhempi haluaa lapselleen samanlaisen sängyn, jossa on itse lapsena nukkunut. Moni on myös säästänyt omansa lapsilleen.