Kun Anna Lanas ja Jarkko Halunen sanovat, että nyt läsähtää, se tarkoittaa, että tulossa on iso onnistuminen. Siltä Lumo-valofestivaalin tuottajana toimivasta Lanaksesta ja ohjelmapäällikkö Halusesta alkoi tuntua viime keväänä, kun festivaalin ohjelma oli ruvennut hahmottumaan.
– Alkoi olla sellainen olo, että jos kaikki saadaan toteutettua, on kyllä komea ohjelmisto. Se tunne säilyi kesän ja syksyn yli. Mutta koskaanhan ei tiedä, tuleeko myrsky tai löytävätkö ihmiset tapahtuman, Lanas toteaa.
Myrskyä ei tullut, ja väkeä oli liikkeellä ennätyksellisen paljon. Ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa joku oli sitäkin mieltä, että ihmisiä oli liikaa. Valtaosin palautteissa on kaksikon mukaan kuitenkin iloittu siitä, miten koko kaupunki tuntui lähteneen liikkeelle yhtä aikaa ja hyvässä hengessä.
Yrittäjäpohjalta toimiva Lanas on ollut tekemässä nyt kuudetta kertaa järjestettyä valofestivaalia alusta asti. Business Oulussa työskentelevä Halunen on ollut tiiviisti mukana pari vuotta. Yhdessä he muodostavat koko varsinaisen festivaaliorganisaation.
Ohjelmahaku käynnistyy jo tammikuussa. Tänä vuonna ehdotuksia saatiin kuutisenkymmentä ja valintojen tekeminen oli vaikeaa. Ohjelma muovautui lopulta sillä perusteella, mitkä teokset parhaiten istuivat tämänkertaiseen teemaan eli tunteisiin.
– Mietimme, mikä on oikeasti sellaista, että se herättää tunteita. Emme halunneet ohikävelyteoksia.
Päätös teemasta syntyi Lanaksen ja Halusen seuratessa yleisön reaktioita vuosi sitten. Kun lapsi kiskoi innostuneena vanhempaansa hihasta ja hihkui, että ”kato äiti tuota”, Lanas ja Halunen totesivat, että juuri sitä he halusivat.
Koska festivaali ei käynnissä ollessaan oikeastaan enää teetä kaksikolla töitä, heillä on tapana kiertää teosten saamaa vastaanottoa tutkailemassa.
– Kun muut katsovat teoksia, me katsomme heitä. Tänä vuonna se tosin oli enemmän sitä, että katso, Jarkko, miten paljon ihmisiä, Lanas naurahtaa.
Kalevan toimitus päätti palkita vuoden 2018 julkisuusteosta Lumo-valofestivaalin. Tapahtuma järjestettiin Oulussa marraskuun lopussa kuudetta kertaa.
Toimitus toteaa perusteluissaan, että kävijämääräänsä jatkuvasti kasvattanut festivaali on samaan aikaan sekä vahvasti kansainvälinen että tukevasti paikallinen. Tapahtuma keskitettiin tänä vuonna ydinkeskustaan ja yhteen viikonloppuun, mikä teki siitä entistä yhtenäisemmän.
Kalevan toimitus on vuodesta 2001 lähtien palkinnut valitsemansa tahon vuoden julkisuusteosta kunniakirjalla ja taiteilija Anu Pentikin suunnittelemalla vadilla. Valinnassa painotetaan pohjoisen ihmisiä. Tunnustus voidaan myöntää kenelle tahansa muullekin, joka on edistänyt julkisuudessa merkittävällä tavalla Pohjois-Suomen ihmisten tai pohjoisen elämänpiirin asiaa.
Julkisuusteko-palkinnon saaneet
2017 Pekka Timonen, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri
2016 Saara Aalto, X Factor -finalisti
2015 Matti Patronen, stand up -koomikko
2014
Business Oulu
2013
Kaisa Salmi, ruusuteoksen luonut ympäristötaiteilija
2012
Uuden Oulun asukkaat
2011
Mikael Granlund, ilmaveivin tehnyt jääkiekkoilija
2010
Seppo Heikkilä, Oulun yliopiston varainhankintapäällikkö
2009
Seppo Arponen, teollisuusneuvos
2008
Jouni Palosaari, Levi Ski Resortin toimitusjohtaja
2007
Juha Junno, Oulun Kärppien toimitusjohtaja
2006
Tomi Putaansuu, Euroviisut voittaneen Lordi-yhtyeen keulamies
2005
Seppo Kimanen, Kuhmon kamarimusiikkijuhlien taiteellinen johtaja
2004
Esa Ruuttunen, oopperalaulaja
2003
Taina Ronkainen, Oulun Musiikkivideofestivaalien taiteellinen johtaja
2002
Pertti Huuskonen, Oulun Technopoliksen toimitusjohtaja
2001
Mikael Niemi, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -teoksen kirjoittaja
”Kun muut katsovat teoksia, me katsomme heitä. Tänä vuonna se tosin oli enemmän sitä, että katso, Jarkko, miten paljon ihmisiä.” Anna Lanas