Kaleva 30.5.2001. Yhdysvallat on ajautunut yhä selkeämmin eri linjoille Nato-liittolaisten kanssa, kun maa yrittää vakuutella kansallisen ohjusten torjuntajärjestelmän tarvettaan. Vastakkainasettelu johti Naton ulkoministerikokouksen pitkittymiseen.
Euroopan maat ovat suhtautuneet pitkään epäilevästi Yhdysvaltain suunnitelmaan suojautua "häirikkövaltioista" kuten Irakista ja Pohjois-Koreasta ammuttavilta pitkän kantaman ohjuksilta. Kokouslähteiden mukaan erityisesti Ranska ja Saksa vastustivat Yhdysvaltain toivomaa mainintaa ohjuskilven tarpeellisuudesta.
Ohjuskeskustelua on sotkenut lisäksi se, että Venäjä ehdotti helmikuussa Euroopan suojaksi ohjuspuolustusjärjestelmää.
Naton jäseniksi pyrkivät Baltian maat ovat Liettuan ulkoministerin Antanas Valioniksen mukaan "perin juurin kyllästyneitä" siihen, että niitä ei ole kelpuutettu Venäjän takia sotilasliittoon. Ulkoministerit hyväksyivät päätöslauselman, jonka mukaan yhtäkään eurooppalaista demokratiaa ei voi sulkea maantieteellisen sijainnin takia laajentumisen ulkopuolelle.
Erään Nato-virkamiehen mukaan teksti voidaan tulkita epäsuoraksi viestiksi Venäjälle olla puuttumatta Nato-laajentumiseen. Venäjän parlamentin alahuone eli duuma ilmaisi viime viikolla huolensa Baltian maiden Nato-pyrkimyksistä. (STT/Marko Ruonala)
Jyrääkö Lipponen taistelukopterit?
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäen mukaan tunteita kuumentanut kiista taisteluhelikoptereista ei ole jättänyt ilmaan pieniäkään kriisin merkkejä hallituksen ja SDP:n ryhmän välille.
Ryhmä antoi pääministeri Lipposelle tiukat eväät siitä, että saattohelikoptereiden hankintaa ei tule käsitellä puolustusselonteossa. Päivää myöhemmin hallituksen ministerivaliokunnassa sovittiin, että taisteluhelikopterihankintaa selvitetään.
Sitten Lipponen ilmoitti pääministerin haastattelutunnilla radiossa, että taisteluhelikoptereiden hankinta liittyy ratkaisuun maavoimien pääasejärjestelmästä. Ne ovat vaihtoehto panssareille.
– Ei ole mitään jyräasetelmaa, Kalliomäki sanoo. (Kaleva/Pirjo Kukko-Liedes)
Älymystö vieroksuu sotajuttuja
Pieni tuntematon alppimaa Slovenia erosi Jugoslaviasta ensimmäisenä 1991. Tänään se on täynnä hoidettuja maalaiskyliä ja barokkikaupunkeja. Maa on siisti, tehokas ja siirtymisessä markkinatalouteen ainakin yhtä pitkällä kuin Viro.
Italialaisittain pukeutuvat ihmiset trendikkäissä katukahviloissa puhuvat miltei venäjää. Balkanin mosaiikissa Slovenian kulttuuriekologiseksi laatikoksi on tullut länsieurooppalainen valistus.
Identiteettinsä slovenialaiset ovat rakentaneet modernista suvaitsevaisuudesta, kansallisten ja uskonnollisten intohimojen purkamisesta ja ironisoimisesta.
Varsinkin älymystö edusti Jugoslavian verisen tapahtumien aikana rauhaa ja demokratiaa. Kaikkinaiset sotajutut, Rambo-vitsit ynnä muu sankaruus ovat Sloveniassa hyvin huonossa huudossa. (Jukka Mallinen)
