Kale! näyt­tää: Näin syntyy ci­ty­pönt­tö

Biologian ja maantiedon lehtori Markku Hukkanen näyttää kokeneena pönttömaakarina, miten linnunpönttö syntyy vaikka kierrätystavarasta. Pönttömaakarin apurina hyörii ekaluokkalainen Touko-poika.

Kokenut pönttömaakari Markku Hukkanen ja hänen apurinsa ekaluokkalainen Touko-poika näyttävät, miten syntyy citylinnunpönttö.
Kokenut pönttömaakari Markku Hukkanen ja hänen apurinsa ekaluokkalainen Touko-poika näyttävät, miten syntyy citylinnunpönttö.
Kokenut pönttömaakari Markku Hukkanen ja hänen apurinsa ekaluokkalainen Touko-poika näyttävät, miten syntyy citylinnunpönttö.
Kuva: Taneli Kärki

Biologian ja maantiedon lehtori Markku Hukkanen näyttää kokeneena pönttömaakarina, miten linnunpönttö syntyy vaikka kierrätystavarasta. Pönttömaakarin apurina hyörii ekaluokkalainen Touko-poika.

Pöntön rakennusmateriaalina käytetään raakalautaa, 2–3 tuuman nauloja, lentoaukon suojaksi leikattua peltipalaa ja ripustamiseen käytettävää rautalankaa. Sahatut lautapalat ovat paksuudeltaan tuuman luokkaa.

– Rakennustyömaille jäävä jätelautakin on ihan käyttökelpoista. Jotkut lajit, kuten esimerkiksi leppälintu, voivat olla vaateliaampia ja pitää harmaasta laudasta, Hukkanen kertoo.

Katossa ja pohjassa voi käyttää esimerkiksi vesivaneria, joka lisää asumuksen käyttöikää. Pöntön korkeudeksi mitataan 25 senttiä, joka sopii kaupunkilaissiivekkäille.

Kokenut pönttömaakari Markku Hukkanen ja hänen apurinsa ekaluokkalainen Touko-poika näyttävät, miten syntyy citylinnunpönttö.
Kokenut pönttömaakari Markku Hukkanen ja hänen apurinsa ekaluokkalainen Touko-poika näyttävät, miten syntyy citylinnunpönttö.
Kuva: Taneli Kärki

Lue tämä juttu kokonaan ja muut Kalen! jutut näköislehdestä. Kale! on Kalevan letkeä kaupunkilehti, joka ilmestyy Oulun alueella torstaisin.

Ilmoita asiavirheestä