Asunto Oy Oulun Sepänahjo. PEAB Oy. Suunnittelu Sampo Ojala, Uki Arkkitehdit Oy. Asunnot B7/15/23/31/39, 3h+k+s, 69,5 neliötä. Vh. 234 800–260 700 euroa.
Keskustan tuntumassa sijaitsevan, Etu-Lyötyn jatkeeksi rakentuvan Limingantullin asuinalueella rakennuskanta on aiemmin koostunut pääasiassa teollisuus-, liike-, ja varastorakennuksista.
Viereisen tavararatapihan valjastaminen asumiskäyttöön ratapihan modernisoinnin mahdollistamana on vasta keskusteluasteella, mutta Limingantullin alueella on rakennettu kiivaasti jo vuosia. Karkeasti arvioiden puolet asemakaavan mahdollistamasta asuinrakentamisen volyymista on jo rakennettu.
Viisikerroksinen Sepänahjo on yksi neljästä, tulevaisuudessa saman sisäpihan ympärille rakentuvasta talosta. Talot ovat osa suurempaa, Rautatienkadun, Limingantien sekä Rautionpolun ja -kadun rajaamaa kokonaisuutta. Suurkorttelia halkoo kevyen liikenteen väylä Härkäraitti, ja alueen keskellä sijaitsee pieni viheralue, Härkäpuisto.
Talon nurkalta alkavaa Rautionpolkua pitkin päässee tulevaisuudessa Limingantien alitse helposti Heinäpään urheilupuiston alueelle.
Sisäpihan puolelta vaalean, muuten punatiilisen rakennuksen hahmosta tekee tunnistettavan sen loivasti kallistuva, epäsymmetrinen harjakatto. Julkisivujen osalta ikkunat on sommiteltu järjestelmälliseen ruudukkoon antaen talolle ryhdikkään ilmeen.
Parvekkeet – jotka sisäänvedettyinä tekevät rakennuksesta selkeäpiirteisen – sekä porrashuoneiden ikkuna-aukot muodostavat julkisivuihin korkeampia pystysuuntaisia aukkoja. Sisäpihan puolella parvekkeet muodostavat ulkonevia parveketorneja.
Rakennuksen 79 asuntoa ovat pääosin yksiöitä ja kaksioita. Tämä herättää hieman huolta liian yksipuoleisesta asukaspohjasta. Osa kaksioista on kuitenkin jopa reilun kokoisia, ja kolmioitakin talosta löytyy viisi kappaletta, mikä luo paremmat edellytykset monipuoliselle asukaspohjalle.
Kaikki asuntopohjat ovat erittäin toimivia. Kaksioista on useita eri kokoisia variaatioita, ja yksiöistäkin löytyy muutamaa alimittaista yksilöä lukuun ottamatta makuualkovi. Vain yksi maantasokerroksen asunto on parvekkeeton, kaikista muista löytyy järkevän kokoinen parveke.
Puolta neliötä vaille 70-neliöisen kolmion sisäänkäynti on varsin käytävämäinen. Ratkaisun hyvänä puolena on kuitenkin se, että eteinen rajautuu selkeästi omaksi tilakseen. Esimerkiksi lastenvaunut säilyvät täällä kätevästi. Eteisestä on kulku myös kylpyhuoneeseen ja asunnon toiseen vessaan, joka on tarpeellinen, joskin alati ahtaammiksi käyvissä kolmioissa harvinaiseksi käynyt tila.
Asunnon sijaintia rakennuksen päädyssä hyödyntäen, on ikkunoita avattu sekä pohjoiseen, etelään, että länteen. Tämä, ja lattialämmityksen mahdollistamat lähelle lattiaa ulottuvat ikkunat, tekevät asunnosta valoisan, myös rakennusrungon keskellä sijaitsevan keittiön osalta. Keittiössä on perheasunnolle sopivasti täyskorkeat kylmäkalusteet.
Toinen makuuhuoneista on melkoisen pieni, mutta ehkä siirtämällä sänkyä lähemmäs kaappeja ikkunan alle mahtuisi pieni työpöytä.
Asunnon poikkeuksellisin ominaisuus liittyy kuitenkin parvekkeisiin, joita on kokonaista kaksi, molemmilla puolilla asuntoa. Päämakuuhuoneen parvekkeelta voi nähdä aamuauringon ensimmäiset ja ilta-auringon viimeiset säteet, kun taas sisäpihan etelänpuoleiselta parvekkeelta voi palvoa aurinkoa muut ajat päivästä.