Kaarlo Kurki lähti Rovaniemelle johtamaan teatteria ja tekemään vallankumousta. Punapäällikön teatraalinen elämä päättyi julkiseen teloitukseen Kemin torilla.

Näyttelijä Kaarlo Kurjella oli mehevä bassoääni, sana hallussa ja kosolti karismaa.

Maailmaa nähnyt teatterimies erottui jo olemuksellaan: aikalaiskuvauksen mukaan hän oli ”pitkä ja musta, oikein raipakka ja roima mies”.

Kun Kurki tuli elokuussa 1917 Rovaniemen työväen näyttämön johtajaksi, hän ei voinut arvata, millaisen pääroolin talvi toisi tullessaan.

Sen viimeinen näytös olisi Kemin torilla – teloittajien ja yleisön edessä.