Jääkiekko: Kärpät hävisi vii­mei­sen lii­ga­kamp­pai­lun­sa Ha­ka­met­säs­sä jat­ko­ajal­la

Pääkirjoitus: Köy­hil­le pu­toi­lee nyt vain muruja rik­kai­den ro­ko­te­pöy­dil­tä, eikä se ole edes jäl­kim­mäi­sen joukon etu

Jussi Ra­sin­kan­kaan sä­vel­lyk­set soivat Vexin levyllä

Kempeleläinen Jussi Rasinkangas on pitkän linjan säveltäjä ja lauluntekijä. Tuottoisasta yhteistyöstä Vexi Salmen kanssa syntyi syyskuussa julkaistava albumi.

-
Kuva: Saara Kärki

Jussi Rasinkankaan yhteistyötä Vexi Salmen kanssa voi kuvailla ainakin tuotteliaaksi. Niin kerta kaikkisen paksu on kansio, jossa Rasinkangas säilyttää Salmen faksaamia ja hänen säveltämiään tekstejä. Levytettyjä lauluja on kaksisataa ja levyttämättömiä satakunta. Nyt niistä kymmenen on levytetty ja Vexin lauluja -albumi julkaistaan syyskuussa.

– Alkunsa albumi sai Topi Salmen ideasta. Tapasimme Vexin muistotilaisuudessa, jonka jälkeen tuli puhetta, että näitä julkaisemattomia kappaleita on paljon, Rasinkangas kertoo.

Miehet tapasivat muutaman kerran ja kuuntelivat kappaleita läpi. Levylle päätyneen laulun Ahneus on hyvä myötä albumille löytyi kantava teema, joka on Hämeenlinna. Kaikki albumilla esiintyvät artistit liittyvät tavalla tai toisella Salmen synnyinkaupunkiin. Levyllä esiintyvät muun muassa Paleface, Freeman, Sani ja Matti Johannes Koivu. Rasinkangas on hyvillään siitä, että kaikki artistit lähtivät mukaan helposti ja pitivät sitä kunnia-asiana.

– On hienoa, että olen saanut olla yhtenä osallisena tämän levyn teossa ja annan isot kiitokset Janne Saksan ja Jere Ijäksen sovitustyölle. Vexi olisi varmasti ollut levyyn tyytyväinen. Näin mielessäni hänen hymyilevän virneen, kun hän kuuntelee levyä tuolla jossain, Rasinkagas toteaa.

-
Kuva: Saara Kärki

Mollivoittoisia säveliä

Rasinkangas tapasi Salmen vajaa 20 vuotta sitten Manamansalossa Kassu Halosen ja Vexin lauluntekokurssilla. Miesten välillä alkoi yhteistyö ja Rasinkangas muisteleekin kiihkeää tahtia, jolla Salmi hänelle tekstejään faksasi.

– Iltaisin olin mennyt jo sänkyyn, kun kuulin faksin piippaavan yläkerrassa. Aamulla sitten katselin mitä rupean tekemään. Päivällä saattoi tulla lisää fakseja ja iltapäivällä puhelu, että joko se eilinen teksti on valmis, Rasinkangas tuumaa.

Tekstien mukana oli toisinaan hyvin lyhyitä ohjeistuksia, joissa pyydettiin haikeaa mollijatsi-iskelmää tai Kielletyjen leikkien -tyyliä, vaikka Carolan veroista laulajaa ei tähän hätään löydetä. Salmi piti slaavilaisuudesta ja hän toivoikin Rasinkankaalta aina mollivoittoisia sävellyksiä.

– Kerran sävelsin Lapin lapsi -nimisen laulun duuriin. Palaute oli, että muuten hyvä, mutta sen pitää mennä mollissa. No sävelsin sen sitten molliin ja asia oli kunnossa, Rasinkangas toteaa.

-
Kuva: Pasi Rytkonen

Työt yhdistyvät vaivattomasti

Kestilästä syntyjään oleva Rasinkangas on jo vuosikymmeniä asunut Kempeleessä, jossa hän toimii myös luokanopettajana. Kahden työn yhdistäminen sujuu jo rutiinilla ja ne tuovat sopivasti vastapainoa toisilleen. Mies on ollut pienestä pitäen musikaalinen, sillä hän kävi alle kymmenvuotiaana lukkarin pianokoulussa. Sävellyksiä hän tekee kitaralla ja pianolla.

– Vaikka säveltäessä joskus turhauttaa, niin parasta on se, kun saa hyvän laulun valmiiksi. On tunne, että on onnistunut, Rasinkangas sanoo.