Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi tällä viikolla lukuisia langettavia päätöksiä, joista se tiedotti perjantaina.
Langettavan päätöksen sai Suomen Tietotoimisto (STT). Päätöksen mukaan STT:n 24. toukokuuta julkaisemaan juttuun aktivistien Helsinkiin avaamasta huumeiden käyttöhuoneesta oli jäänyt korjauksesta huolimatta olennainen asiavirhe. JSN:n mukaan STT rikkoi journalistin ohjeita, kun se ei tarkistanut juttunsa tietoja riittävästi.
STT:n uutisessa väitettiin, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen EMCDDA:n viime vuoden raportin mukaan Suomessa olisi vuonna 2020 kuollut huumeisiin alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa.
STT korjasi juttuaan jo sen julkaisupäivänä saatuaan kantelijalta korjauspyynnön. Korjatussa jutussa kerrottiin, että EMCDDA:n viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuolleiden alle 25-vuotiaiden osuus oli korkein EU-maissa. Väitteelle ei kuitenkaan löydy perusteita lähteenä käytetystä raportista, koska siinä kolmannes EU-maiden luvuista oli peräisin aiemmilta vuosilta kuin 2020.
JSN toteaa päätöksessään, että vaikka STT tarttui korjaustoimiin ripeästi, juttu jäi edelleen virheelliseksi.
Julkisen sanan neuvosto totesi, että STT on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 20 ja antoi sille huomautuksen.
Myös jutun julkaisseille langettavat
Neuvosto antoi langettavat päätökset myös Suomenmaalle ja MTV:lle, jotka julkaisivat STT:n jutun aktivistien avaamasta huumeiden käyttöhuoneesta tai hyödynsivät sitä omassa jutussaan.
Suomenmaalle oli lähetetty jutusta korjauspyyntö, mutta sitä ei toimituksessa huomattu, koska se oli mennyt roskapostikansioon. Lehti ei myöskään huomannut STT:n tekemää korjausta juttuunsa eikä korjannut juttuaan sittenkään, kun se sai tiedon JSN:lle tehdystä kantelusta. Neuvosto totesi Suomenmaan rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 20 ja antoi sille huomautuksen.
MTV:n verkkojuttu perustui osin STT:n uutiseen ja sisälsi saman virheen kuin STT:n uutinen. MTV korjasi juttuaan kantelijan pyynnöstä osin, mutta kantelija ei ollut korjaukseen tyytyväinen ja pyysi uutta korjausta. Pyynnöstä huolimatta MTV ei enää korjannut juttuaan. Neuvosto katsoi MTV:n rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antoi sille huomautuksen.
Olennaisia asiavirheitä
Asiavirheistä langettavan päätöksen saivat Helsingin Sanomat ja Kauppalehti. Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan STT:n jutun, jossa oli olennainen asiavirhe. Kyseessä oli uutinen Espanjan EU-puheenjohtajakauden alkamisesta. Jutussa kirjoitettiin Espanjan pääministerin sanoneen, että vihreä siirtymä tuo Euroopalle enimmillään yli 130 miljoonan euron säästöt, kun fossiilisten polttoaineiden tuonti vähenee. Todellisuudessa luku oli 133 miljardia euroa.
Kantelijan tekemään oikaisupyyntöön ei reagoitu ja virhe korjattiin vasta noin kolmen kuukauden kuluttua, kun lehti sai tiedon JSN:lle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että lehden julkaisemassa jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä sekoitettiin miljoonat ja miljardit.
Kauppalehden julkaiseman jutun faktaosiossa taas oli olennainen asiavirhe, joka korjattiin vasta neljä kuukautta jutun julkaisemisen jälkeen.
Kuvat loukkasivat hienotunteisuuden vaatimusta
Kotiseudun Sanomat julkaisi kesäkuussa yleisönosastotekstin yhteydessä kirjoittajan yhteystiedot, vaikka tämä oli tarkoittanut ne vain toimituksen tietoon. JSN katsoi, että yhteystiedot julkaistiin ilman journalistista perustetta.
Etelä-Suomen Sanomat taas sai langettavan päätöksen rikosuutisoinnin kuvituksesta. Kahdessa henkirikoksesta kertovassa uutisessa käytettiin kuvituksena poliisin valvontakameran pysäytyskuvia, joissa näkyivät rikoksen tekijä ja uhri. Neuvosto katsoi, että kuvien julkaisu loukkasi rikosuutisoinnin hienotunteisuuden vaatimusta. Yksi neuvoston jäsenistä äänesti vapauttavan päätöksen puolesta.
Kiuruvesi-lehti sai langettavan päätöksen, koska se julkaisi paperilehdessä samalla aukeamalla rengaskauppiaan haastattelun ja hänen yrityksensä mainoksen. Neuvoston mukaan lukijoille syntyi kokonaisuudesta käsitys, että jutun ja mainoksen välillä oli kaupallinen yhteys, mikä oli omiaan heikentämään luottamusta journalismin riippumattomuuteen.