Kukat ovat herkkiä suurille lämmönvaihteluille. Kukkapaketit pitäisikin kuljettaa talvella lämpimässä autossa ja antaa kukkien olla kääreessään jonkin aikaa, niin ne ehtivät sopeutua kodin lämpötilaan.
Varsiin leikataan uusi imupinta ja vesi pitää vaihtaa päivittäin.
Varhaisin havainto joulukukista on vuodelta 1879, jolloin ensimmäinen hya-sintti oli helsinkiläisten ihmettelyn kohteena nykyisen eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan näyteikkunassa. Voimakkaasti tuoksuva vaaleanpunainen hyasintti olikin pitkään se ainoa oikea joulukukka, kunnes kirkkaan punainen joulutähti alkoi syrjäyttää sen asemaa. Nyttemmin punaisen joulutähden rinnalle on tullut muitakin värejä, kuten vaaleanpunaisia, valkeita ja kaksivärisiä lajikkeita.
Kodin joulun tärkeimpiä tunnelman tekijöitä ovat olleet kukkien ohella perintönä kulkevat astiat, liinat, kyntteliköt ja joulukuusi vanhoine koristeineen. Viime vuosikymmenien aikana on tapahtunut kuitenkin aikamoinen muutos.
Koristeet nostetaan yhä aiemmin esille ja yhä useampien keittiön ikkunoihin ilmestyvät jouluverhot ja ikkunoissa loistavat adventtikyntteliköt ja -tähdet sekä erilaiset valosiluetit. Paperimassasta, posliinista ja puusta valmistetut enkelit luovat uutta perinnettä.
Kattaus perheen paremmilla astioilla on vaihtunut jonkin värin ympärille kootuksi kokonaisuudeksi, jossa ei ole niin tarkkaa, ovatko astiat parasta posliinia, kunhan värimaailma toimii. Jokaiselle joululle halutaan keksiä jotakin uutta.
Vaikutteita ulkomailta
Katolisista maista on pikku hiljaa tulossa suomalaisiin koteihin jouluseimi. Ruotsalaisten neljällä kynttilällä somistettu puolukkavarvuista koottu adventtiseppele ripustetaan punaisilla silkkinauhoilla kattoon. Joulukranssihan meillä on jo kaikilla ulko-ovessamme toivottamassa vieraat tervetulleiksi. Entäpä keskieurooppalaiseen tapaan oven yläpuolelle mistelinoksa, joka sallisi leikkimielisten suukottelun allaan.
"Minulla on pieni joukko asiakkaita, joiden on ehdottomasti saatava jouluksi mistelinoksa. Samoin vaatimattomalla jouluruusulla on omat suosijansa vuodesta toiseen", kertoo kukkakauppias Tuulikki Pesonen Kukkakauppa Kanervasta.
Hänen mukaansa oululaiset seuraavat tarkasti naisten- ja sisustuslehtien trendejä. Myös leikkokukkien käyttö jouluna lisääntyy koko ajan, ja kimppujen pitää olla yhä näyttävämpiä. Ainoa mikä ei näytä kelpaavan oululaisille, ovat neilikat. Ne hyväksytään hautajaiskukkina, mutta muuten ei.
Rauhallista joulutunnelmaa
Kauppapuutarhaliiton mukaan noin kahdeksan kotitaloutta kymmenestä ostaa joulukukkia joko lahjoiksi ja joulutervehdyksiin tai oman kodin koristeluun. Ennen kukkakoriasetelma rakennettiin sangalliseen koriin, jolla ei ollut muuta käyttöä, ellei sitä sitten säästänyt seuraavan joulun tarpeisiin. Nyt joulukukat istutetaan muuhunkin käyttöön sopiviin ruukkuihin ja kulhoihin. Joulun tyypillisten kukkien lisäksi suositaan sypressejä, skimmiaa ja viherkasveja.
Luonnosta kerätyt puolukanvarvut, kävyt, viljat ja havut ovat kaikkien ulottuvilla olevia joulukoristeita. Niihin yhdistetään helmiä, sydämiä ja lyhtyjä. Juhlapöydän servietit saavat tänä jouluna havunoksan tai yksittäisen kukan koristeekseen. Katosta roikkuva kynttelikkökin voi pukeutua kukkiin, kristalleihin ja luonnon materiaaleihin.
Bysantin runsaus on sisustuslehtien mukaan yksi tämän joulun teemoista. Vastapainona suositaan täysin valkoista huurrutettua kotia.
Viileää vai lämpöä
Tulppaanit, tasetit, hyasintit kukkivat lämpimässä nopeasti loppuun, joten ne kannattaa siirtää yön ajaksi viileään, jolloin niistä on pitempään iloa.
Joulutähti ei siedä ollenkaan vetoa ja viihtyy lämpimässä. Lämpimässä viihtyvät myös amaryllis eli ritarinkukka sekä tulilatva. Ritarinkukka kaipaa valoa ja runsaasti vettä kukkiessaan.
Viileässä viihtyvä atsalea kannattaa upottaa ruukkuineen veteen muutamia kertoja viikossa. Syklaamit kastellaan lautasen kautta, eikä vettä saa jättää lautaselle, koska juuret mätänevät helposti. Sypressit, skimmiat ja puksipuut viihtyvät viileässä ja pitävät sumuttelusta.