Joulun odotus alkaa monella siitä, että kotiin ostetaan tuoksuva hyasintti. Jos lauhaa riittää, hyasinttia voi käyttää jopa ulkokukkana, ja koristella sillä esimerkiksi jouluaattona ulko-oven pielet. Pakkasessa kukka jäätyy, mutta kestää silti hyvännäköisenä aina seuraavaan lauhaan.
Kahden ikkunaruudun välissäkin jono hyasintteja näyttää kauniilta. Hyasinttien juuret ja sipuli puhdistetaan ensin mullasta ja kasvit kääritään esimerkiksi folioon. Hyasintti ei juuri haihduta, mutta jos ikkunoiden väliin tiivistyy kosteutta, sitä voi poistaa kuivatusrakeilla.
Rauhallinen kokonaisuus joulukukista syntyy käyttämällä sisällä vain samanvärisiä kukkia; esimerkiksi talvista valkoista, lämmintä punaista tai jotakin kodin sisustuksen ja kattauksen huomioon ottavaa väriä.
Jos kaipaa talvipuutarhan loistoa, voi toki ostaa kaikkia värejä ja lajeja: hyasintteja, joulutähtiä, amarylliksia, vihreää tuijaa ja muita havukasveja.
Joulukukissa on vara valita. Tässä luonnehdintoja muutamista.
u Atsalea pitää happamasta humuspintaisesta maasta. Jos multa pääsee kuivahtamaan, atsalea ei toivu entisekseen. Paras kastelutapa on upottaa koko ruukku reunojaan myöten veteen pari kertaa viikossa. Atsalea pitää myös suihkuttelusta.
u Amaryllista eli ritarinkukkaa käytetään yhä enemmän leikkokukka-asetelmissa. Kuten muihinkin sipulikasveihin, amaryllikseenkin pätee niukka kastelu. Ruukkuun kannattaa painaa tukikeppi, jos kukkavarsi venähtää liian pitkäksi.
u Hyasinttia pidetään ensimmäisenä suomalaisena joulukukkana, se yleistyi kodeissa 1870-luvulla, ensin sinisenä pienikukkaisena lajikkeena. Monille se on edelleen tärkein joulun tuoja voimakkaalla tuoksullaan. Valitettavasti juuri tuoksunsa takia sitä ei kannata viedä allergikon kotiin.
Sipulikukkana hyasintti pitää viileästä kasvupaikasta ja niukasta kastelusta. Jos sen siirtää kotona yön ajaksi viileämpään paikkaan, kukinta jatkuu pidempään.
u Jouluruusu kukkii valkoisena tai vaaleanpunaisena. Se on pionien sukulainen. Ulkomailla se saattaa kukkia lumenkin keskellä. Meillä se viihtyy viileässä ja kukkii suloisen hennoin kukin.
u Joulutähti on yleistynyt 1950-luvulta lähtien. Aluksi sitä kutsuttiin talventähdeksi tai tähtilatvaksi. Kasvi on kestävä, jos sitä pidetään lämpimässä paikassa eikä se saa vetoa, jolloin se pudottaa herkästi kukkansa ja lehtensä. Joulutähteä on kasteltava säännöllisesti haalealla vedellä, mutta se saa kuivahtaa kastelukertojen välissä.
Joulutähden maitiaisneste on myrkyllistä, joten sitä ei kannata turhaan kosketella.
u Kielo katosi välillä lähes kokonaan joulukukkien joukosta. Nyt sitä saa taas, mutta kalliiseen hintaan, joka johtuu sen hankalasta kasvatuksesta. Vienosti tuoksuvista kukista on valitettavan lyhyt ilo.
u Misteli eli orjanlaakeri on kiiltävä- ja piikikäslehtinen kasvi, joka kiinnitetään roikkumaan oven yläpuolelle - sen alla saa suudella joulunaikaan. Perinne on lähtöisin Amerikasta.
u Orkideasta on tulossa uusin joulun suosikki. Kukinta jatkuu viikkoja ja moni saa sen kukkimaan vielä uudelleenkin pienen lepokauden jälkeen. Multaa orkidea ei tarvitse, esimerkiksi puunpalasia, styroksia tai sammalta ruukkuun ja kasvi imee ilmajuurillaan itseensä kosteutta. Se pitää myös suihkuttelusta.
Älä leikkaa kukkinutta kukkavanaa pois, se saattaa kukkia vielä uudelleen. Kun kukkavana on täysin kuiva, voit leikata sen pois.
u Tasetti on vienosti tuoksuva pikkunarsissi, jota monet kasvattavat itse kuten amarylliksiä. Ne istutetaan kaktusmultaan siten, etteivät sipulit kosketa toisiinsa ja sipulien kärjet jäävät mullan yläpuolelle. Tasetti kaipaa kohtuullisen niukasti, mutta tasaisesti vettä.
u Tulppaani kestää ruukussa tai leikkokukkana yli viikon vain, jos se on ehdottomasti tuore. Leikkokukkana tulppaani kannattaa asettaa niukkaan kylmään veteen ja siirtää yön ajaksi viileään.