Värtön uuden kerrostalokorttelin lähtötahdit kajauttava Riverside Blues kääntää nupit kaakkoon heti kättelyssä kahdeksan kerroksen voimin. Volyymi säilyy tulevaisuudessakin, sillä Kurkelantien ja Kasarmintien välinen alue täyttyy lähivuosina viisi- ja kahdeksankerroksisista asuintaloista.
Rakentamisen tehokkuudesta kertoo pysäköintijärjestelykin. Suurkorttelin halkaiseva pysäköintikatu ei riitä, vaan sen alle tulee pysäköintihalli. Se ulottuu osin myös piha-alueiden alle. Tiivis rakentamistapa kertoo siitä, että ollaan lähellä keskustaa. Pyöräteitä pitkin esimerkiksi Postiaukiolle kertyy matkaa kaksi kilometriä, mikä pyöräilykaupungissa ei ole matka eikä mikään. Kauppoja löytyy lähempääkin, Raksilasta reilummastikin.
Blues on tyypiltään pistetalo. Kussakin kerroksessa on vain neljä huoneistoa, jolloin valtaosa asunnoista on voitu suunnata vähintään kahteen ilmansuuntaan. 27 asunnosta ainoastaan viisi pienasuntoa avautuu vain yhteen suuntaan.
Alimmassa kerroksessa asuntoja on kolme, varastojen viedessä yhden asunnon paikan. Kuudennessa ja seitsemännessä kerroksessa kahden huoneiston ala on yhdistetty suuremmaksi perheasunnoksi. Ylimmässä kerroksessa asuntoja on vain kaksi, toinen peräti 130-neliöinen. Sen terassiparvekkeelta avautuu näkymä länteen kaupungin kattojen yli.
Esimerkkihuoneistona on luoteisnurkan keskikokoinen huoneisto. Olohuone ja makuuhuoneista suurempi suuntautuvat länteen, molemmista huoneista on ovi koko asunnon levyiselle parvekkeelle. Tältä avautuvia näköaloja leikkaa kuitenkin alemmissa kerroksissa viereen rakennettava viisikerroksinen naapuritalo. Pääosin näkymiä tarjoillaan kuitenkin pohjoispuolen ikkunoiden kautta olohuoneesta, keittiöstä ja pienemmästä makuuhuoneesta.
Värtössä joki on pohjoisessa, joten asunnon suuntauksessa on tehtävä valintoja. Samalla kertaa ei saa etelän aurinkoa ja pohjoisen jokinäkymiä. Ilmiö tuli esiin jo Koskenniskan kerrostaloissa. Niissä ratkaisuna oli muovata taloa jokeen päin hienokseltaan kapenevaksi, jolloin itä- ja länsisivun parvekkeet voidaan avata osin myös joen suuntaan, ja tätä kautta myös näkymät asuinhuoneistoista.
Bluesissa ajattelu on mustavalkoisempaa: suuntaus on yhteen pääilmansuuntaan kerrallaan. Aurinkoa otetaan länsipuolella, ja maisemia katsellaan pohjoispuolen ikkunoista lämpimistä sisätiloista. Ehkä tämä liittyy vanhan varikkoalueen sotilaalliseen perimään, minkä kohteen arkkitehti Veli Karjalaisen rakennuttajan verkkosivuilla mainitsee yhdeksi suunnittelun lähtökohdista.
Oleskelutilojen sijaitessa asunnon nurkassa ja saadessa valoa kahdesta suunnasta tulevat ne valoisiksi ja viihtyisiksi, vaikka ovatkin aamupäivästä varjon puolella. Kun parveke on leveä, osaa aurinko sinne viistosti jo pian puolenpäivän jälkeen.
Asunnon sisäänkäynti on huoneiston nurkassa, mikä usein johtaa mittaviin liikennetiloihin. Tässä huoneistossa vaikutus korostuu, koska usein läpikulkuliikennettä välittävä olohuone on näköalasyistä sijoitettu ovesta katsoen etäisimpään nurkkaan.
Asuinhuoneet ovat kohtuullisen tilavia, etenkin päämakuuhuone on avara. Olohuonekin on perinteistä leveyttä, siitä ei ole tingitty kuten monessa nykyasunnossa on tehty. Tämä on järkevää siksikin, että huonekalujen keskikoko on pikemminkin kasvamaan päin. Kakkosmakuuhuone on selvästi yhdelle hengelle tarkoitettu.
Ahtainta on saunaosastossa. Pyykkikomero on mahtunut vain pienentämällä vakiokomeroa, ja sittenkin löylystä tulevalla on ahdasta. Lauteilta katsellaan suoraan wc-pönttöön. Avaruutta ei tuo edes ikkuna. Erillinen wc tuo mukavuutta, mutta kun märkätiloihin käytetyt neliöt ovat näinkin tiukassa, voisi pohtia sen tarpeellisuutta.
Ensimmäiseksi olisin itse valmis luopumaan vaatehuoneesta ja korvaamaan sen jatketulla komerorivillä, etenkin kun makuuhuone on näinkin tilava ja mahdollistaa komeroiden käytön ilman vaaraa sänkyyn kompastumisesta. Sillä saisi saunaosastoon hieman avaruutta.