Kahden tytön äitinä toivon lapsilleni rohkeutta olla oma itsensä ja mahdollisuuden rakentaa omia unelmiaan. Tätä samaa toivon jokaiselle tytölle – ja myös pojalle. Kansainvälinen tyttöjen päivä 11. lokakuuta muistutti meitä aikuisia vastuustamme rakentaa hyvää ja turvallista maailmaa.
Oli ilo olla puhumassa Vuolteen Tyttöjen Talon 20-vuotisjuhlaseminaarissa. Kahdenkymmenen vuoden aikana Tyttöjen Talo on kulkenut tyttöjen ja nuorten naisten rinnalla Oulussa ja monissa muissa kaupungeissa. Jokainen nuori ihminen tarvitsee tunteen olla osa turvallista ja kannustavaa yhteisöä.
Tässä tummassa ajassa tarvitaan enemmän tulevaisuususkoa. Eli ymmärrystä nuorten murheille ja suruille sekä tietoa, että elämässä voi käydä myös hyvin. Jokaisen unelmilla on merkitystä. Tulevaisuususkoon tarvitaan meistä jokaista – se rakentuu arjen kohtaamisissa, kuulluksi tulemisessa ja turvallisessa ympäristössä.
Elämme aikaa, jossa nuoret kohtaavat paljon erilaisia paineita. Maailman tapahtumat ja kriisit näkyvät kännykän näytölle. Sosiaalisessa mediassa näkyy kuplautuminen ja turha vertailu. Liian moni on huolissaan omasta paikasta yhteiskunnassa, opinnoista, toimeentulosta, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta.
Ajattelen, että nuoret eivät kaipaa täydellisiä vastauksia. He tarvitsevat aikuisia, jotka kuuntelevat, kysyvät ja välittävät nuorista. Eli ovat hyviä, kannustavia ja turvallisia aikuisia. Kun nuorelta kysytään, mitä hän ajattelee, mitä hän tarvitsee ja millaisia ratkaisuja hän ehdottaa, tapahtuu jotain merkittävää. Nuorten tulevaisuususkoa vahvistaa kokemus siitä, että heidän ajatuksillaan on merkitystä.
Ympäristötekniikan diplomi-insinöörinä on itselle aina ollut tärkeää kannustaa tyttöjä luonnontieteiden ja tekniikan opintoihin. Näissä aiheissa suomalaiset tytöt ovat maailman kärkeä. Silti suomalaiset tytöt ovat OECD-maista vähiten kiinnostuneita hakeutumaan tekniikan aloille. Tähän iso syy on se, että Suomen koulutus- ja työmarkkinat ovat yhä vahvasti jakautuneet sukupuolen mukaan. Yli 80 prosenttia teknisillä aloilla on miehiä ja vastaavasti sosiaali- ja terveysaloilla yli 80 prosenttia on naisia.
TET-jaksoilla, yritysvierailuilla ja uratarinoilla on iso vaikutus. On siis tärkeää kertoa, miten luonnontieteiden ja teknologian avulla tytöt voivat pelastaa maailmaa. Ratkaista ilmastonmuutosta ja kehittää empaattisempia palveluita ja parantaa sairauksia. Jos naisia työskentelisi enemmän tekniikan aloilla, sillä olisi vaikutusta myös Suomen kansantalouteen.
Tytöt myös tarvitsevat henkilökohtaista kannustusta niin kotona ja koulussa kuin somessa. Olisin itsekin aikoinaan, ilman insinööri-iskäni vaatimusta ja lukion matikanopettajan kannustusta, vaihtanut laajan matikan ensimmäisten huonojen arvosanojen jälkeen lyhyeen matikkaan.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu monen toimijan yhteistyölle. Tarvitsemme Tyttöjen talon kaltaisia toimijoita, jotka voivat olla lähellä ihmisten arkea. Järjestöjen vahvuus on usein siinä, että ne tavoittavat ihmisiä tavalla, johon julkinen puoli ei pysty. Jokainen tarvitsee hyvään elämään tunteen turvallisuudesta. Turvallinen yhteisö on paikka, jossa voi olla oma itsensä. Paikka, jossa ei tarvitse pelätä syrjintää, vähättelyä tai yksinäisyyttä. Paikka, jossa saa kokeilla, kaatua ja voimaantua uudelleen. Yhteisö, jossa saa tehdä asioita yhdessä.
Mari-Leena Talvitie
tiede- ja kulttuuriministeri (kok.), Oulu