Niin sanottu nivelvaiheen koulutus on nuorelle yksi vaihtoehto perusopetuksen jälkeen, jos oppivelvollisuus hallituksen esityksen mukaisesti pitenee.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) erityisavustaja Anna Mäkipää selvittää, että koulukuntoiselle oppivelvollisille osoitetaan viime sijassa opiskelupaikka valmentavassa nivelvaiheen koulutuksessa, jos hän ei vapaaehtoisesti hakeudu toisen asteen koulutukseen.
Uudistuvaan nivelvaiheen koulutukseen kuuluvat muiden muassa nykyiset kymppiluokat.
Vaikka kunnalla on hallituksen esityksen mukaan jatkossa viimekätinen vastuu järjestää nuorelle opiskelupaikka, jokaisen kunnan tarvitse itse tätä valmentavaa koulutusta järjestää.
Valmentava koulutus perustuu järjestämislupien kautta luotavaan kattavaan verkostoon.
– Lupia voivat hakea yksityiset perusopetuksen järjestäjät, lukiokoulutuksen järjestäjät ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät, Mäkipää kertoo.
Jos tarvetta ilmenee, kunta voi tarjota nivelvaiheen koulutusta myös ilman järjestämislupaa.
– Velvollisuutta järjestää nivelvaiheen koulutusta ei joka kunnassa ole, vaan kunta voi tarpeen ilmetessä järjestää koulutusta, Mäkipää sanoo.
Kansanopistoilla rooli uudistuksessa
Kansanopistot kuuluvat uudistuksessa suunniteltuihin nivelvaiheen koulutuksen järjestäjiin. Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar huomauttaa, että niissä jo nyt tuetaan oppimisvalmiuksia ja käydään esimerkiksi kymppiluokkaa.
Hallituksen esityksen mukaan laajennettua oppivelvollisuutta voisi suorittaa vuoden ajan myös kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksessa. Tämä opiskelijamäärä rajattaisiin 650 opiskelijaan.
Kansanopistoille oppivelvollisuusuudistuksessa osoitettu vuosittainen 3,6 miljoonan lisärahoitus ei Pantsarin mukaan anna mahdollisuutta lisätä kansanopistojen koulutuksen kokonaisvolyymiä.
– Uudella rahoituksella katetaan opiskelijamaksuosuus, jotta koulutus on maksutonta. Rahoituksen avulla ei siis ole mahdollista lisätä kansanopistojen koulutuksen kokonaisvolyymiä, mikä on oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteiden näkökulmasta ongelmallista, hän sanoo.
Pantsarin mukaan kansanopistoilla on kokemusta siitä, kuinka sijoittaminen juuri nuorten niin sanottuihin kriittisiin siirtymävaiheisiin vahvistaa heitä oppijoina ja kansalaisina, turvaa koulutuksen jatkuvuuden ja vähentää myöhempien koulutusten keskeyttämisiä.
Kansanopistolla voi olla myös toisen asteen koulutuksen järjestämislupa, jolloin siellä voi suorittaa myös toisen asteen tutkinnon.
Suomessa on yli 80 kansanopistokampusta Ahvenanmaalta Rovaniemelle. Näistä 12 on ruotsinkielisiä.
Kansanopistojen toimintaa määrittävät laki vapaasta sivistystyöstä ja opistojen oma arvoperusta. Taustaltaan opistot voivat olla sitoutumattomia, kristillisiä, yhteiskunnallisia ja erityisopistoja.
Vuoden 2005 ikäluokka ensimmäinen
Oppivelvollisuusuudistus on eduskunnassa lähetekeskustelussa tiistaina.
Hallitus haluaa pidentää oppivelvollisuutta niin, että jokainen suomalainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon.
Tavoitteena on, että oppivelvollisuusuudistus tulisi voimaan ensi vuoden elokuussa ja näin vuonna 2005 syntynyt ikäluokka olisi ensimmäinen, jota se koskee.
Yhtenäinen nivelvaiheen koulutus on tulossa voimaan vuodesta 2022 alkaen.
Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu tai viimeistään sinä kalenterivuotena, jona nuori täyttää 17 vuotta.
Jatkossa oppivelvollisuus päättyy sinä päivänä, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun hän suorittaa toisen asteen tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen.